Uutinen

Miten rauhallisessa maassa asuva nuori voi rakentaa rauhaa?

Pakolaisnuorten tuki ry:n Kölvi-toiminnan nuoret pohtivat, mikä on nuorten rooli rauhanrakennuksessa – etenkin kun he asuvat maassa, jossa on rauha.

Kölvi pakolaisnuorten tuki ry rauhanryhmä
Kölvin rauhanryhmän jäseniä.

Me nuoret olemme enemmistö maailmassa. Mutta nuorilla ei ole valtaa ja mahdollisuuksia, vaikka meitä on paljon. Meitä ei kuunnella ja meille sanotaan, että sinä olet nuori etkä tiedä mitään. Kuitenkin rauhan kannalta on tärkeää, että nuoret saavat osallistua ja heitä kuullaan.

Rauhasta puhuessa pitää erityisesti kuulla nuoria, jotka ovat kotoisin maista, joissa ei ole rauhaa tai joissa sitä parhaillaan yritetään rakentaa. Heille pitää antaa mahdollisuus kouluttautua ja halutessaan osallistua myös synnyinmaansa rauhanrakentamiseen. He voivat toimia eräänlaisina rauhanlähettiläinä, jos heille an-netaan tilaa – kuunnellaan mitä ovat kokeneet ja sen jälkeen annetaan työvälineitä.

Sota- tai konfliktitilanteissa nuorten voi olla helpompi antaa anteeksi menneitä tekoja, joiden anteeksiantoa vanhempien voi olla vaikeampi hyväksyä. Nuorilla on mahdollisuus jatkaa elämäänsä, mennä kouluun ja miettiä tulevaisuutta.

Jotta rauha säilyy, on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuuksia kouluttautua ja osallistua yhteiskuntaan. Yksi iso uhka rauhan kannalta kaikkialla maailmassa on työn puute. Maissa, joissa ei ole rauhaa, nuorilla on suuri riski tarttua aseisiin, sillä heillä on liikaa vapaa-aikaa. Suunta elämässä puuttuu. Ääriryhmät hyödyn-tävät nuorten epätoivoista taloudellista ja yhteiskun-nallista tilannetta ja rekrytoivat nimenomaan nuoria taistelijoiksi.

Mutta nuorten puolesta ei kukaan rakenna rauhaa. Nuorten pitää itse istua saman pöydän ääreen ja tehdä se yhdessä.

Me voimme hyödyntää sosiaalista mediaa. Jos me nuoret nykyään puhumme rauhasta, minuutin sisällä tieto voi olla kaikilla. Ennen oli toisin. Kun esimerkiksi 13 nuorta aikanaan edistivät Somalian itsenäisyyttä sen ollessa Italian siirtomaa, heidän oli vaikea päästä edes liikkumaan maassa. Kukaan ei kuullut heidän viestiään, eivätkä he voineet lähteä marssimaan kaduille. Tänä päivänä, kun me puhumme, koko maailma voi kuunnella meitä.

Arjen tasolla niin sotaa käyvissä kuin rauhallisissakin maissa jokainen meistä voi rakentaa rauhaa kuuntelemalla toisia. Tällä hetkellä moni meistä ei keskustele, vaan syyttelee toisiaan. Kun joku puhuu, toinen sanoo heti vastaan ja tulee tappelu.

Pitää olla rakentava. Positiivinen ja rakentava dialogi voi olla myös väittelyä, mutta toisen kuunteleminen, kunnioittaminen, positiivinen palaute ja kullekin oman puheenvuoron antaminen on tärkeää jokapäiväisen rauhanrakentamisen kannalta.

Vihapuhe on askel kohti vihatekoja – kun yksi askel on otettu niin toinen näyttää helpommalta.

Omista sanoista ja teoista pitää ottaa vastuu. Vastuu liittyy myös anteeksiantoon, sillä vastuu siirtyy anteek-siannon mukana: jos ei pyydä anteeksi, toinen ei voi antaa anteeksi. Rehellisyys on tärkeää, sillä anteeksianto riippuu eleistä ja ilmeistä. Ne kertovat, onko ihminen tosissaan.

Rauhan kannalta on keskeistä, että jokainen meistä nuorista on mukana ja rakennamme rauhaa yhdessä. Myös meidän pitää miettiä toimiessamme jo seuraavaa sukupolvea ja sitä, että nyt tekemiemme päätösten jälkeen heille on jää kaikki hyvässä kunnossa. Tulevaisuuden eteen pitää tehdä töitä.

Meidän nuorten pitää aikanaan, aikuisina, osata siirtää valtaa eteenpäin uusille nuorille ja tehdä heidän kans-saan yhteistyötä eikä juuttua valtaan.

Mielipidekirjoituksen kirjoittajat ovat osallistuneet Kölvi-toiminnan Rauhanryhmään, jossa he ovat työstäneet Nuoret, rauha ja turvallisuus (2250) -päätöslauselman Suomen kansalliseen toimintasuunnitelmaan liittyvää kokonaisuutta. He olleet mukana siihen liittyvän konsultaation järjestämisessä ja pitäneet aiheesta puheenvuoroja eduskunnassa. Alla olevat kuvat ovat kyseisistä tilaisuuksista. Lue päätöslauselmasta lisää sivulta www.ykliitto.fi/2250
Kirjoitus ei välttämättä edusta Suomen YK-liiton kantaa.

Toimitus: Veera Vehkasalo

Julkaisu

Maailman Parhaat Uutiset - Ihmisoikeudet
  • PDF / tekstitiedosto

Maailman parhaat uutiset -lehti 2019

  • kestävä kehitys
  • kestävän kehityksen tavoitteet
  • kouluaineisto
  • koulutus
  • maailman parhaat uutiset
  • rauha ja turvallisuus
  • rauhanrakentaminen
Eu-FVR-logot

Keräämme luettavaksenne tänä lukuvuonna hyviä uutisia maailmalta ja keskustelua kestävän kehityksen mahdollisuuksista. Seuraile tunnistetta #parhaatuutiset ja some-kanaviamme (@UNAFinland Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa). Lue lisää uutisia täältä.

Hanke saa Euroopan unioninin Frame, Voice, Report -rahoitusta. Sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.