Luonnonvarojen käytön vähentäminen on ainoa keino ratkaista planeetan kolmoiskriisi

Eeva Primmer, kuulut YK:n luonnonvarapaneeliin. Mitä se tekee?

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli on YK:n ympäristöohjelma UNEP:in alainen itsenäinen tiedepaneeli. Se tarjoaa tietoa maailman luonnonvarojen käytöstä. 

Sen työ on aika käytännöllistä. Paneeli tekee selvityksiä, tilastoi luonnonvaroja sekä pitää yllä materiaalivirtatietokantaa, johon on kerätty tietoja 1970-luvulta lähtien, eli minun koko elinikäni ajan. Tiedon tuottaminen on todella tärkeää, sillä sen avulla voidaan selvittää, mistä luonnonvarat irrotetaan, miten ne kiertävät maailmassa ja minne ne päätyvät. Paneelin työ pyrkii vähentämään ylikulutusta ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta. 

Miten luonnonvarojen käyttöä selvitetään? 

Paneeli tutkii luonnonvarojen tuotantoa, prosessointia ja käyttöä. Se tuottaa suosituksia ja esittää käytännönläheisiä ratkaisuja päätöksenteon pohjaksi. Selvitämme erityisesti uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten mineraalien käyttöä. Erilaisten luonnonvarojen käyttö vaihtelee paljon eri maanosissa, ja tietopohja vaihtelee myös. Siksi tiedonhallinta on todella monimutkaista. 

Materiaalien käyttö aiheuttaa suuren osan maailman ympäristövaikutuksista. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö aiheuttaa suuren osan luontovaikutuksista, sillä niiden käytön vaikutukset kohdistuvat laajalle alueelle. 

Uusiutumattomia luonnonvaroja otetaan käyttöön lisää koko ajan.

Miten luonnonvaroja maailmassa käytetään? 

Luonnonvarojen käyttö on kolminkertaistunut viidessäkymmenessä vuodessa. Niiden käyttö ei ole hidastunut, vaan päinvastoin: luonnonvarojen käyttö kasvaa 2,3 prosenttia vuodessa. Se on hurja vauhti! Tällä hetkellä uusiutumattomia luonnonvaroja otetaan käyttöön lisää koko ajan. Uusimmassa raportissamme vertaillaan rikkaiden ja köyhien maiden kulutusta. 

Miten käyttö jakaantuu rikkaiden ja köyhien maiden välillä? 

On tärkeää, että hillitsemme ennen kaikkea eniten luonnonvarojen kuluttavia järjestelmiä kehittyneissä maissa, joissa rikas väestö käyttää suuren osan maailman luonnonvaroista. Rikkaiden maiden asukkaat käyttävät kuusi kertaa enemmän materiaalia henkeä kohden verrattuna köyhien maiden asukkaisiin. Samalla ne tuottavat kymmenen kertaa enemmän ilmastopäästöjä per asukas. Maailman köyhä väestö ei pysty edes tyydyttämään perustarpeita. Lisäksi kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa on paljon infrastruktuurin vajetta. 

Globaalissa etelässä perustarpeiden tyydyttäminen vaatii investointeja ja kasvavaa luonnonvarojen käyttöä. Jos olemme reiluja, niin meidän tulee sallia se. Siksi on tärkeää, että rikkaat maat pystyvät irtikytkemään luonnonvarojen käytön kasvun hyvinvoinnin tuottamisesta ja tuottamaan hyvinvointia vähemmän materialistisesti. Tällä hetkellä luonnonvarojen käytön nopea kasvu näkyy erityisesti keskitulon maissa, erityisesti Kiinassa, jossa infrastruktuuria rakennetaan valtavasti. 

Mitä tarkoittaa irtikytkentä? 

Tavoitteena olisi se, että käyttöön otetuista luonnonvaroista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Samalla pitäisi saada luonnonvarojen käyttö hidastumaan tai laskuun. Irtikytkentä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että luonnonvarojen käytön ja sen aiheuttamien ympäristövaikutusten trendi irtautuu hyötyjen kehittymisen trendistä. Valitettavasti irtikytkentää ei ole näköpiirissä edes länsimaissa. 

Ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen ei vaadi maailmalaajuisen luonnonvarojen käytön lisäämistä. 

Miten luonnonvarojen käyttöä voitaisiin vähentää? 

Ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen ei vaadi maailmalaajuisen luonnonvarojen käytön lisäämistä. Ratkaisut löytyvät kulutukseen liittyvistä valinnoista yhteiskuntien ja yksilöiden tasolla. Oleellista olisi vähentää kulutusta rikkaissa maissa. Meillä rikkaissa maissa on tärkeää hillitä luonnonvarojen käyttöä kaikessa, mikä tuottaa ihmisille hyvinvointia: asumisessa, liikenteessä sekä ruoan- ja energiantuotannossa.

Mitä tuorein raporttinne kertoo? 

Global Resources Outlook -raportti kertoo siitä, miten luonnonvarojen irrottaminen, prosessointi, kuluttaminen sekä jätteentuotanto aiheuttavat planeetan kolmoiskriisiä, eli ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumista. Raportin mukaan luonnonvarojen käytön kasvun huippua ei ole vielä saavutettu. Ilmastopolitiikassa puhutaan päästökäyrien kääntämisestä laskuun. Luonnonvarojen käytön osalta tunnustetaan, että käyrät eivät vielä käänny alaspäin. 

Raportin mukaan kaikkien haitallisten ympäristövaikutusten trendi on kasvava. Ilman kiireellisiä yhteisiä toimia luonnonvarojen käyttöönotto voi nousta lähes 60 prosenttia vuoteen 2060 mennessä vuoden 2020 tasosta. Se tarkoittaisi lisää vahinkoja ja riskejä ympäristölle. 

Mikä on raportin ydinviesti? 

Fokuksen tulee siirtyä luonnonvarojen irrottamisesta tarkastelemaan kulutusta, varsinkin länsimaissa. Iso yleisviesti on se, että muutosten tulee tapahtua järjestelmätasolla. Meidän tulee muuttaa sääntö- ja talousjärjestelmää. Kulutukseen liittyviä järjestelmiä tulee muuttaa. Esimerkiksi liikenteessä ei ole tavoitteena tarkastella pelkästään polttoaineita, vaan koko sitä järjestelmää, joka tarjoaa meille liikkumisen mahdollisuutta. 

Miten luonnonvarojen käyttö liittyy planeetan kolmoiskriisiin? 

Todella vahvasti! Haitat aiheutuvat luonnonvarojen käytöstä. Tämä on aivan avaintekijä, kun haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen ja luontokadon sekä vähentää saastumista. Ilmastopolitiikassa kulutuksen vähentämisen tarve on jo ymmärretty, mutta luontopolitiikka on tähän mennessä keskittynyt paljon arvokkaan luonnon pelastamiseen. Haitan aiheuttajia on perinteisesti tarkasteltu vähemmän. 

Kiertotalous laajasti ymmärrettynä on tärkein ratkaisu. 

Mikä on sinun viestisi päättäjille? 

Planetaarinen kolmoiskriisi ei ratkea ilman, että puutumme siihen, miten luonnonvarat liikkuvat yhteiskunnassa. Oleellisinta on ottaa ratkaisukeinot käyttöön. Kiertotalous laajasti ymmärrettynä on tärkein ratkaisu. Silloin mukana ovat myös jakamisen sekä huoltamisen, korjaamisen ja uudelleen käytön ratkaisut. 

Mitä meidän kuluttajien olisi hyvä miettiä? 

Kaikki kuluttamisesta säästäminen vähentää luonnonvarojen käyttöä ja sitä kautta ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi asumisessa jokainen neliömetri aiheuttaa luonnonvarojen käyttöä. Ruuassa voi tehdä todella isoja valintoja ja se ymmärretään jo hyvin.