United Nations Department of Public Information (DPI) on julkaissut kymmenen aiheen listan, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota kansainvälisesti tärkeisiin, mutta liian vähälle mediahuomiolle jääviin aiheisiin. Lista pohjautuu YK:n osastojen ja alajärjestöjen kanssa käytyihin keskusteluihin ja se kerättiin nyt kolmatta kertaa. Tämän vuoden aiheita ovat muun muassa lasten pitäminen pidätettynä ilman syytä ja veden merkitys yhteistyön rakentamisessa maiden välille.
UNIFEC:in mukaan yli miljoona lasta ympäri maailmaa on pidätettynä mielivaltaisin perustein. Usein pidätyksen syyksi riittää kerjääminen tai alkoholin käyttö kadulla. Monet lapset viettävät pidätettyinä kuukausia, jopa vuosia, ilman oikeudellista apua. Pidätyksen aikana lasten olot ovat epäinhimilliset - väkivalta ja hyväksikäyttö vankiloissa on yleistä.
Vesi on vuosisatojen ajan ollut kiistanalainen resurssi, joka on aiheuttanut jännitteitä ja konflikteja maiden välille. Vähemmän huomiota on saanut veden merkitys yhteistyön rakentajana. Jopa keskenään konfliktissa olevien maiden välille on onnistuttu luomaan toimintakykyisiä sopimuksia veden käytöstä. UNESCO on käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on lisätä yhteystyömahdollisuuksia samoja vesivaroja hyödyntävien tahojen välillä, ja ehkäistä mahdollisia konflikteja.
Muut aiheet kymmenen tarinan listalla:
Kehityskysymykset suurin haaste sisällissodasta toipuvassa Liberiassa. 14-vuotisen sodan etniset vihamielisyydet, väkivalta ja korruptio sekä entistä presidenttiä Charles Tayloria vastaan nostetut syytteet ovat Liberiaan kohdistuvan uutisoinnin päähuomiona. Vähintään yhtä dramaattisia tarinoita on kuitenkin myös Liberian sosiaalisektorilla, sillä maan peruspalvelut ovat täysin olemattomat. Entisten sotilaiden integroiminen yhteiskuntaan, maan sisäisten pakolaisten sijoittaminen, infrastruktuurin uudelleenrakentaminen sekä Totuuskomission työn turvaaminen ovat haasteita, joihin vasta valitun naispresidentin Ellen Johnson-Sirleafin on kyettävä vastaamaan pikaisesti.
Turvapaikanhakijoiden asema on vaikeutunut toimien kiristyttyä laittoman maahanmuuton rajoittamiseksi. Muuttoliikkeen kasvaessa siirtolaisuuden, pakolaisuuden ja turvapaikanhakijan käsitteet ovat sekoittuneet. Paremman elintason perässä muuttavien määrää pyritään rajoittamaan. Turvapaikanhakijat joutuvat kärsimään, kun heidän pääsynsä maahan evätään vetoamalla laittomaan maahanmuuttoon ja elintasopakolaisuuteen. Turvapaikanhakijoita saatetaan myös kohdella potentiaalisina terroristeina ja rikollisina.
Kongon Demokraattinen tasavalta menossa kohti historiallisia vaaleja ja demokratiaa, humanitääriset ongelmat ovat sodasta toipuvassa maassa kuitenkin mittavia. 45 vuoden diktaattorivallan ja miljoonia ihmishenkiä vaatineiden sotien jälkeen Kongossa järjestetään tänä vuonna ensimmäiset monipuoluevaalit. Rauha on kuitenkin hauras ja ihmiset kärsivät peruspalvelujen kuten sairaaloiden puutteesta. Joka päivä 1200 ihmistä kuolee helposti estettävissä oleviin sairauksiin. Mikäli tilannetta ei saada nopeasti parannettua, on uuden konfliktin uhka ilmeinen, varoittaa YK:n humanitääristen asioiden koordinointiyksikkö (UN Office for the Coordination of Humanitarian Affairs).
Nepalin lapset vaille huomiota jääneitä uhreja maassa jatkuvan konfliktin jaloissa. Nepalissa hallitusta vastaan kapinoivat maolaississit ovat siepanneet kymmeniä tuhansia lapsia iskostaakseen heihin ideologiaansa, tai joissakin tapauksissa, pakottaakseen heidät sotilaiksi joukkoihinsa. Myös kouluopetus on kärsinyt sissien suljettua kouluja ja vallattua rakennuksia omia tarkoituksiaan varten, jopa asevarastoiksi.
Somaliassa turvattomuuden uhka yhdistyy kuivuuden aiheuttamiin ongelmiin. Somalian rauhanprosessi on hauras ja heimojen välinen sovinto vasta aluillaan. Samaan aikaan maata on kohdannut vakava kuivuus. Miljoonat ihmiset ovat kansainvälisen avun varassa, ja avustustyöntekijöiden tehtävä on vaikea heimojen välisten jännitteiden vuoksi. Tilanne voi nopeasti johtaa konfliktien uudelleen kärjistymiseen, varoittaa YK.
Pitkittyneet pakolaistilanteet: miljoonat loukussa leireillä vuosia. Ympäri maailmaa miljoonat leireillä elävät pakolaiset eivät voi palata lähtömaahansa väkivallan pelossa, mutta eivät myöskään saa tukea vastaanottavalta maalta. Leireillä elävien ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, ja heidän olonsa ovat usein huonot. Tämä puolestaan aiheuttaa poliittista epävarmuutta ja turvattomuutta vastaanottavan maan ja naapurivaltioiden hallituksissa.
Norsunluurannikon rauhanprosessi uhattuna: uusien väkivaltaisuuksien puhkeamista pelätään. Vaikka taistelut Norsunluurannikolla ovat lakanneet, maa on jakautunut hallituksen joukkojen hallussaan pitämään etelään ja kapinallisten kontrolloimaan pohjoiseen. Huolestuneisuutta herättävät kansallisen median levittämät vihamieliset viestit, jotka yllyttävät väkivaltaan oppositiota ja etnisiä vähemmistöjä vastaan. Mikäli asiaan ei puututa, edessä saattaa olla samantyyppinen kansanmurha kuin Ruandassa 12 vuotta sitten, varoittaa YK:n hätätilakoordinaattori Jan Egeland.