Espoossa 19.5. järjestetty HanaForum-seminaari jatkoi kuumana käyvää maahanmuuttokeskustelua pureutumalla tällä kertaa maahanmuutossa piileviin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin. Seminaarin avannut Suomen YK-liiton puheenjohtaja Antti Kaikkonen painotti puheenvuorossaan, että julkisuudessa käytävää maahanmuuttokeskustelua leimaa eräänlainen me/he -jaottelu, jota on helppo käyttää luomaan mielikuvia suuntaan ja toiseen.
Kaikkonen sanoi huomanneensa, että julkinen keskustelu keskittyy tällä hetkellä yleisesti maahanmuuttokritiikkiin. Hän painotti, että vanha sanonta "tieto on viisautta" pätee myös kulttuureista puhuttaessa, ja peräänkuulutti avoimempaa julkista keskustelua, jossa ei käytetä retorisia pelottelukeinoja. YK-liiton puheenjohtaja muistutti, että kulttuurien lähentyminen ei tarkoita kulttuurien erityispiirteiden häivyttämistä - päinvastoin, kaikki kulttuurit voivat olla ylpeitä itsestään ja omista perinteistään. Kaikkonen viittasi Unescon kulttuurista moninaisuutta koskevaan yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 2001, jossa todetaan, että kulttuurien välinen vuoropuhelu on kestävän rauhan edellytys. Hän päätti puheenvuoronsa toteamukseen siitä, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan melko samanlaisia erilaisista kulttuuritaustoistaan huolimatta.
Unescon palveluksessa Pariisissa työskentelevä Ann-Belinda Preis halusi puheenvuorossaan nostaa esiin maahanmuuttajiin kohdistuvan, yhä kovenevan asenneilmapiirin, joka näyttää lähes yleiseurooppalaiselta ilmiöltä. Hän halusi kerrata niitä toimia, joihin YK ja Unesco ovat ryhtyneet julistamalla vuoden 2010 kulttuurien välisen lähentymisen kansainväliseksi teemavuodeksi. Preisin mukaan kulttuureita ja kansalaisuuksia leimaa nykyisellään turvattomuuden ja toisiin kohdistuvan epäluottamuksen tunteet. Tämän vuoksi teemavuoden keskeisimpiä tavoitteita ovatkin kulttuurien vuoropuhelun edistäminen ja kulttuurien välisten ikiaikaisten linkkien esiintuominen. Unescon virkamies sanoi uskovansa siihen, että kulttuurien lähentyminen on mahdollista, vaikka tämä vuoropuhelu elääkin murrosvaihetta.
Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors nosti puheenvuorossaan esiin globaalikasvatuksen tärkeyden kulttuurien välisen arvostuksen vahvistamiseksi. Thors muistutti myös YK:n alaisuudessa toimivasta Sivilisaatioiden yhteenliittymästä, joka perustettiin vuonna 2005. Thors korosti puheenvuorossaan sitä, että maahanmuuttajat ovat kulttuurien moninaisuuden näkökulmasta eräänlaisia "kulttuurin ammattilaisia". Myös oma kirjallinen ja musiikillinen kulttuurimme on saanut aikojen kuluessa vaikutteita muista eurooppalaisista kulttuureista. Maahanmuuttoministerin mielestä ensimmäinen askel keskinäisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen polulla on ennen kaikkea, presidentti Paasikiven sanoin, tosiasioiden tunnustaminen.
HanaForumin päätti paneeli, johon osallistui Suomesta vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar, Tanskasta Kööpenhaminan kaupunginvaltuutettu, kirjailija Manu Sareen sekä Ruotsista valtiopäiville ensimmäistä kertaa pyrkivä teatteriohjaaja Jasenko Selimovic. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että maahanmuutosta on sinänsä hyvä keskustella julkisesti, vaikkakin keskustelu on haasteellista.
Selimovic sanoi huomanneensa, että tietty osa maahanmuuttoa koskevasta yleisestä keskustelusta on Ruotsissakin selvästi koventunut, vaikka maassa on jo pitkään ollut selvästi suhteellisesti eniten maahanmuuttajia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Selimovic peräänkuulutti koko integraatiopolitiikan ytimen muuttamista. Hänen mielestään Pohjoismaiden ajatus siitä, että maahanmuuttajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa hoivaamaan nopeasti vanhenevaa väestöä, on perimmiltään melko itsekäs lähtökohta integaatiopolitiikalle.
Kirjailija Manu Sareen puolestaan totesi, että Tanskassa asuvat maahanmuuttajat kokevat tuoreen tutkimuksen mukaan nykyisellään vähemmän syrjintää kadulla kuin ennen. Sen sijaan viestinten ja poliitikkojen taholta rasistisen asenteiden koetaan kasvaneen. Sareenin mukaan näkyvillä on kuitenkin jo pieni muutos, kun koko maahanmuuttodiskurssi on Tanskassa muuttumassa myönteisemmäksi.
Vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar muistutti paneelissa, että vaikka maahanmuutosta on hyvä edelleen käydä keskustelua, todelliset ongelmat unohtuvat helposti. Razmyar muistutti, etteivät maahanmuuttajat ole homogeeninen ryhmä, vaan Suomeen tullaan mitä erilaisimmista syistä. Vuoden pakolaisnainen painotti lisäksi, että vaikka ensi kevään eduskuntavaaleista olisikin tulossa "maahanmuuttovaalit", tärkeintä olisi rakenteellisen syrjinnän purkaminen.
HanaForum-seminaarissa puheenvuoron pitivät myös tutkija Elli Heikkilä Turun siirtolaisuusinstituutista sekä professori Pirkko Pitkänen Tampereen yliopistosta. Pitkäsen seminaarialustus on ladattavissa ohesta (.doc).