Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Uutinen

Kohti vuotta 2015 - edessä uudet kehitystavoitteet

Korkean tason paneelin puheenjohtaja, Indonesian presidentti Susilo Bambang Yudhoyono (vas) luovuttaa paneelin raportin YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille toukokuussa 2013. Kuva: UN Photo / Mark Garten

Kansainvälistä kehitysyhteistyötä on koko 2000-luvun leimannut tarve osoittaa kehitykselle selkeä suunta ja mitattavat tavoitteet. Ajatuksen takana ovat vuosituhannen huippukokouksessa (Millennium Summit) vuonna 2000 käyttöön otetut YK:n vuosituhattavoitteet, joiden avulla kehitystä on ensi kerran mitattu näin suuressa mittakaavassa. Vuosituhattavoitteiden avulla onnistuttiin ensi kertaa luomaan yhteinen globaali kehitysagenda, jolle asetettiin selkeä takaraja, vuosi 2015.

Tavoitteet syntyivät osana 1990-luvulla alkanutta aktiivista YK-konferenssien aikakautta, joka huipentui vuonna 2000 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttyyn vuosituhatjulistukseen (Millennium Declaration) ja sen muotoilemiin kahdeksaan kehitystavoitteeseen. Jotta vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda onnistuisi parantamaan entisestään vuonna 2000 aloitettua prosessia, on sitä jatkettava empiirisellä ja säännönmukaisella tavalla.

Vaikka ehdotuksia uudeksi kehitysagendaksi onkin jo esitetty eri tahojen toimesta, odottaa kansainvälinen yhteisö tällä hetkellä ensi kuussa alkavaa YK:n yleiskokouksen ministeriviikkoa, minkä yhteydessä käsitellään YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin valmistelemaa A life of dignity for all -raporttia, joka julkaistiin 16. elokuuta.

Jo nyt voidaan todeta, että edes vahvistetuilla ponnisteluilla kaikkia vuosituhattavoitteita ei pystytä saavuttamaan. Limittäisten toimijoiden verkostossa on nyt tärkeää tuottaa mahdollisimman yksiselitteisiä ja realistisia kehitystavoitteita, joiden avulla vuosituhattavoitteiden aloittamaa kehitystyötä voidaan jatkaa ja tehostaa. Pääsihteerin esittämään vuosituhattavoitteiden jälkeiseen agendapohjaan on siis syystäkin asetettu paljon odotuksia ja toiveita. 

Suuret tavoitteet vaativat kattavan taustatyön

Kansainvälisen yhteisön huomio keskittyy siis YK:n 68. yleiskokoukseen New Yorkissa, jossa YK:n pääsihteeri esittelee oman näkemyksensä uusiksi vuosituhattavoitteiden ajan jälkeisiksi Post-2015 -tavoitteiksi (myöh. Post-tavoitteet tai -agenda). Yleiskokouksen istunnossa on tosin tarkoitus myös esitellä avoimen työryhmän (OWG) esitys kestävän kehityksen tavoitteista (sustainable development goals, SDG). Kehitysagendan luomista siivittää siis kaksi erillistä poliittista prosessia, jotka molemmat pyrkivät tuottamaan mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia YK:ssä tehtävien päätösten tueksi.

Ban Ki-moon on saanut raporttiaan varten huomattavaa taustatukea. Rio+20 -kokouksessa hän nimesi 27-henkisen korkean tason paneelin, jolta hän pyysi "rohkeaa mutta käytännöllistä" kehitysvisiota oman Post-agendansa tueksi. Paneeli luovutti raporttinsa pääsihteerille toukokuussa. Paneelin jäsenenä toimi myös pääsihteerin apuna toimiva Post-2015 -kehityssuunnittelun erityisneuvonantaja Amina J. Mohammed.

YK:n kehitysryhmä UNDG on järjestänyt paneelin työtä tukeakseen 50-100 maakonsultaatiota yli 60 maassa ja teemakonsultaatioita yhdestätoista kehitysagendaan sisältyvästä aihepiiristä. Suomen hallitus on toiminut konfliktit, väkivalta ja katastrofit –teeman fasilitaattorina, ja muita teemoja ovat olleet epäarvoisuus, terveys, koulutus, kasvu ja työllisyys, ympäristöllinen kestävyys, ruokaturva ja ravitsemus, hallinto, väestö, vesi ja energia.

Post-agendaa on suunnitellut myös vuoden 2010 MDG-seurantakokouksessa luotu erillinen Post-2015-työryhmä (UN System Task Team on the Post-2015 UN Development Agenda, UNTT), joka koostuu kymmenistä kansainvälisistä järjestöistä ja on julkaissut kaksi huomionarvoista raporttia. Tämän lisäksi itsenäinen tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen tutkijaverkosto (Sustainable Development Solutions Network, SDSN) sekä yksityisen sektorin vastuullisuutta ajava YK:n Global Compact -aloite (UNGC) ovat toimittaneet pääsihteerille näkemyksensä kehitysagendasta.

Myös kansalaisyhteiskunta on aktivoitu osaksi konsultaatioita korkean tason paneelin kautta. YK käynnisti vuonna 2012 avoimen ja osallistavan, maailmanlaajuisen vuoropuhelun (World We Want -prosessi), jonka tuottama informaatio on annettu paneelin käyttöön. Vuoropuheluun kuuluu kaikille maailman kansalaisille avoin sosiaalisen median alusta www.worldwewant2015.org, jonka avulla kuka tahansa voi kommentoida valmisteilla olevia Post-tavoitteita, sekä www.myworld2015.org –sivusto, jossa kansalaiset voivat kertoa mille vuosituhattavoitteista tutuille teemoille he antavat eniten arvoa.

Haastava prosessi vasta aluillaan

YK:lta odotetaan vahvaa ja selkeää kehitysagenda-ehdotusta, koska se on toimijana neutraali, puolueeton ja ainoa aidosti globaali toimija. Tähänastisen prosessin hahmottamista tosin monimutkaistavat sitä valvovaksi ja toteuttavaksi jo etukäteen rakennetut instituutiot. YK nimitti avoimen työryhmän kestävän kehityksen tavoitteiden laatimiseksi tammikuussa 2013 Rion kokouksen päätösten mukaisesti. Tämän lisäksi agendan laatimista valvoo jäsenvaltiovetoinen poliittinen foorumi (High-level Political Forum, HLPF), joka kokoontuu vuodesta 2016 lähtien vuosittain YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alaisuudessa, mutta joka neljäs vuosi myös YK:n yleiskokouksen yhteydessä valtionpäämiestasolla.

OWG julkisti kommentoitavaksi kymmenen tavoitetta kattavan alustavan raportin jo toukokuussa, joka kokosi myös yhteen neljän siihen mennessä toteutuneen kokouksen saavutuksia. Poliittinen foorumi taas tulee kokoontumaan virallisesti ensimmäistä kertaa juuri 68. yleiskokouksen yhteydessä. Sitä edeltää myös yleiskokouksen presidentin kokoon kutsuma vuosituhattavoitteiden seurantakokous (Special Event in the UN General Assembly), jossa näiden tavoitteiden viime hetken kirittäminen vaikuttaa myös suoraan Post-agendaan. Poliittisen foorumin on määrä tehdä ehdotus kestävistä kehitystavoitteista yleiskokoukselle ensimmäisen toimintavuotensa aikana, joten siltä odotetaan välittömästi tuloksia.

Verrattuna vuosituhattavoitteisiin, post-agendassa on käsillä jo kolme sellaista ulottuvuutta, joiden myötä uudet tavoitteet kehittävät vanhaa kehitysagendaa entistä edistyksellisempään suuntaan. ODI-tutkimuslaitoksen Jonathan Glennien mukaan aito eli kaikkia valtioita koskeva universaalisuus, kokonaisvaltainen tasa-arvo ja kestävyys tulevat leimaamaan kaikkea nyt tehtävää työtä. Lukuisat eri tahot, jotka ovat ehdottaneet kilpailevia, mutta samoja periaatteita tukevia kehitystavoitteita, ovat kaikki osana prosessia, joka kulminoituu YK:n johdolla toteutettavaan yhteiseen agendaan. Tästä syystä huomio tulee kohdistumaan nyt pääsihteeri Banin raporttiin ja siihen, miten kansainvälinen yhteisö reagoi siihen ja jatkaa kehitystyötä YK:n yleiskokouksessa. 

 

Lisätietoa:

A life of dignity for all: accelerating progress towards the Millennium Development Goals and advancing the United Nations development agenda beyond 2015. Report of the Secretary-General. (UN)

Development agenda beyond 2015 (UN DESA)

Timeline of Post-Rio+20 Processes (Stakeholder’s Forum)

The radical nature of development in the near future is already assured (Poverty matters blog, The Guardian)

 

Teksti: Tatu Virta. Artikkeli perustuu YK.fin tekstiin "Ajankohtaiset teemat: Post 2015 -kehitystavoitteet". Voit lukea tekstin kokonaisuudessaan tästä.