Suuri osa maailman lapsista syntyy urbaaneihin ympäristöihin, joissa olosuhteet saattavat olla erittäin huonot. Kaupungeissa asuvat lapset ovat monesti tietämättömiä lähitulevaisuudestaan - missä he tulevat käymään koulua, mistä saavat ruokaa ja vettä, missä tulevat asumaan tai edes yöpymään seuraavana yönä. Vauraissa ja hyvin toimeen tulevissa kaupungeissa rikkaan väestön keskuudessa elää erittäin köyhiä lapsia. Köyhyyden takia lapsilla ei mahdollisuutta asua samoilla asuinalueilla tai käydä samoja kouluja, kuin varakkaampien perheiden lapsilla. UNICEF:in uudesta raportista The State of the World's Children 2012 paljastuu, että monissa maissa kaupungeissa asuvien lasten olot ovat jopa huonommat kuin maaseudulla asuvien.
Urbaanit olosuhteet
Noin puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja heistä noin miljardi on lapsia. Raportin mukaan olemassa olevaan urbaaniin väestöön syntyvät lapset muodostavat 60 prosenttia urbaanista kasvusta. Eniten urbaania kasvua tapahtuu Aasiassa ja Afrikassa. Noin yksi kolmasosa maailman kaupungeissa asuvasta väestöstä elää slummiolosuhteissa - Afrikassa tuo osuus on yli 60 prosenttia.
Kaupungeissa asuvilla lapsilla ei usein ole mahdollisuutta puhtaaseen veteen, sähköön tai terveydenhuoltoon, vaikka he saattavat asua hyvinkin lähellä näitä palveluita. Monet elävät myös jatkuvan häädön uhan alaisina jo valmiiksi haastavissa elinympäristöissä. Kaupunkien ahtaus ja epähygieeniset olosuhteet edesauttavat myös tautien leviämistä.
Yli kolmasosa kaupungeissa syntyvistä lapsista jää ilman syntymätodistusta, joka virallisesti tunnustaisi yksilön olemassaolon. Tämä haittaa pääsyä peruspalveluihin, vahvistaa syrjäytymistä ja voi helpommin johtaa hyväksikäyttötilanteisiin. Lisäksi köyhyydestä aiheutuvaa syrjäytymistä vahvistaa usein sukupuolen, etnisen taustan, rodun tai vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä.
Köyhillä urbaaneilla alueilla koulunkäyntimahdollisuudet ovat usein huonot. Vaikka koulutus olisi ilmaista, koulupuvuista, -kirjoista ja -tarvikkeista muodostuvat kustannukset ovat usein liian korkeita köyhille perheille. Raportissa korostetaan, että lapsen ensimmäisillä elinvuosilla on perustavanlaatuinen vaikutus siihen, minkälaista hänen elämänsä tulee olemaan aikuisena.
Kaupunkiympäristöissä elävät lapset ovat myös alttiita kärsimään erilaisista luonnonkatastrofeista, kuten tulvista, mutavyöryistä, maanjäristyksistä ja pyörremyrskyistä. Haavoittuvat asuinpaikat ja suuret väestönkeskittymät tekevät kaupungeista erityisen vaarallisia elinympäristöjä.
Raportissa nostetaan esille myös laajamittainen lapsityövoiman käyttö maailmassa sekä nuorisotyöttömyys, joka on johtanut esimerkiksi arabimaailmassa levottomuuksiin ja kansannousuihin.
Köyhyys piiloutuu tilastollisten keskiarvojen taakse
Raportissa todetaan, että tutkimusten tilastolliset keskiarvot piilottavat usein kaikkein huonoimmissa olosuhteissa asuvien kohtalot, ja näin köyhyys peittyy tilastoissa keskiarvoa nostavien parempiosaisten alle. Päätökset kehitysyhteistyöhankkeista ja avustusohjelmista tehdään kuitenkin keskiarvojen perusteella. Tästä seuraa, että kaikkein huono-osaisimmat jäävät jatkuvasti peruspalveluiden ulkopuolelle. Lasten oikeudet eivät toteudu, elleivät paikalliset ja kansalliset hallinnot, lahjoittajat ja kansainväliset järjestöt ota huomioon tilastojen ääripäissä olevia kaikkein köyhimpiä.
Lähde: UNICEF