Uutinen

Kansanedustajat vierailivat pakolaisleirillä Keniassa – "Maailma tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä, jotta voimme ratkoa viheliäiset ongelmat"

Suomalainen kuuden kansanedustajan ryhmä vieraili tammikuussa pakolaisleirillä Keniassa Etelä-Sudanin rajalla. YK:n järjestöt esittelivät uudenlaisia keinoja, joiden avulla edistetään asukkaiden omavaraisuutta.

Suomalaiset kansanedustajat ja YK-järjestöjen väki koulun keittiön edustalla
Suomalaiset kansanedustajat saivat osallistua ruuan jakeluun Kalobeyein koulun keittiöstä.

Keskellä kuumaa ja äärimmäisen kuivaa Turkanan aluetta Luoteis-Keniassa sijaitsee lähes 200 000 asukkaan pakolaisleiri. Lähellä Etelä-Sudanin rajaa sijaitseva leiri tunnetaan nimellä Kakuma.

Moni Kakuman asukkaista on syntynyt ja kasvanut lähes 30 vuotta sitten perustetulla leirillä. Suuri osa tulijoista on lähtenyt pakomatkalle Etelä-Sudanista ja Somaliasta.

Naapurimaiden tilanne on edelleen epävakaa, eikä muutoksia ole näkyvissä. Kakuma jatkaa kasvamistaan ja koska leirin rajat ovat jo tulleet vastaan, lähialueelle on perustettu Kalobeyein asutusalue.

Kalobeyeissa kahdeksan YK:n järjestöä on yhdistänyt voimansa pakolaisten ja paikallisyhteisön jäsenten auttamiseksi pitkällä tähtäyksellä. Kalobeyeissa on kehitetty muun muassa viljelymahdollisuuksia, mobiilirahan käyttöä, pienimuotoista yrittäjyyttä ja pysyvän asumisen mahdollisuuksia.

Tammikuussa suomalaiset kansanedustajat kuudesta eri puolueesta pääsivät tutustumaan Kakuma-Kalobeyein alueeseen YK:n järjestöjen opastuksella.

Mukana oli kuusi kansanedustajaa eri puolueista: delegaation johtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), Kim Berg (sd.), Inka Hopsu (vihr.), Mai Kivelä (vas.), Mats Löfström (r.) ja Jouni Ovaska (kesk.). Matkan järjesti Suomen YK-liitto.

Vierailukohteina olivat mm. YK:n väestörahaston (UNFPA) äitiysneuvola ja synnytysasema sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisykeskus ja YK:n ruokaohjelman WFP:n ylläpitämä vihannestori.

Maailman ruokajärjestön rahat tiukalla

"Tällä hetkellä tilanne on haastava. Meillä ei ole tarpeeksi resursseja. Pystymme turvaamaan vain 70 prosenttia jokaisen pakolaisen suositellusta päivittäisestä ruoka-annoksesta. Tämä tilanne ei voi jatkua tällä tavalla", sanoo Antonio Salort-Pons Maailman ruokajärjestöstä.

Maailman ruokajärjestö WFP vastaa pakolaisten ruokaturvasta.

Salort-Ponsin mukaan toiveena on, että uusien, innovatiivisten toimintatapojen avulla osa pakolaisista pystyy tulevina vuosina saavuttamaan oman toimeentulonsa.

Maailman ruokajärjestön rahoituksen tasot ovat laskussa ja järjestön pääjohtaja onkin peräänkuuluttanut etenkin joustavan rahoituksen lisäämistä. Joustava tai korvamerkitsemätön rahoitus tarkoittaa, että WFP pystyy vastaamaan nopeasti ennennäkemättömiin tarpeisiin ja suuriin nälänhätätilanteisiin ympäri maailmaa. Suomi on järjestön merkittävä rahoittaja.

Nairobi kuin New York ­

Kansanedustajien Kenian matkan neljän päivän ohjelmaan sisältyi perehtymistä YK:n toimintaan Afrikassa sekä vaikuttajien ja asiantuntijoiden tapaamisia.

”Nairobi on kuin Afrikan New York”, kuvaili suomalaisten ryhmän tavannut Nairobin nuori senaattori Sakaja Johnson. Senaattori, kansanedustajat sekä Suomen Kenian suurlähettiläs Erik Lundberg keskustelivat Suomen kaupallisista näkymistä Keniassa.

Puheissa vilahtelivat ajatukset Keniasta innovaatioiden keskuksena sekä Suomen valmisteilla oleva Afrikka-strategia. Lundbergin mukaan Nairobi on portti Itä-Afrikkaan ja erittäin nopeasti kehittyvä talous. Suomalaisilla yrityksillä on hyviä kaupallisia mahdollisuuksia Keniassa.

Samalla asukasluvultaan lähes Suomen kokoisessa Nairobin suurkaupungissa näkyvät myös eriarvoistumisen ongelmat.  Keniassa isoja haasteita aiheuttavat väestönkasvu, nopea kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Käytännössä noin 40 prosenttia Kenian väestöstä elää YK:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. Maan pitäisi pystyä työllistämään miljoona uutta työmarkkinoille tulevaa nuorta vuosittain.

”Jolleivat nämä yhteiskunnat Afrikassa pysty luomaan näille nuorille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja saamaan työpaikkoja ja koulutusta, tällä saattaa olla todella vakavia seurauksia myös meidän suomalaisten kannalta katsottuna”, pohti Lundberg.

Kansanedustajat jalkautuivat slummiin ja kaatopaikalle

Viimeisenä matkapäivänä kansanedustajaryhmä jalkautui Nairobissa Kiberan slummiin nuorten työpajalle UN-Habitatin edustajien kanssa. Samaan aikaan toinen osa edustajaryhmästä keskusteli paikallisten virkamiesten ja YK:n edustajien kanssa jätehuollosta valtavan Oololuan jätevuoren päällä.

”Arvostukseni YK:ta kohtaan on vain vahvistunut. Maailma tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä, jotta voimme toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja ratkoa viheliäiset ongelmat, jotka eivät välitä valtioiden rajoista”, tiivistää delegaation johtaja Saara-Sofia Sirén.

Matka järjestettiin 19.-23.1.2020 eduskunnan istuntotauon aikana. Suomen YK-liiton järjestämän matkan kustannuksista vastasivat eduskuntaryhmät. 

Koululaiset jonottavat kouluruokaa
Koululaiset jonottavat kouluruokaa. Kansanedustajat pääsivät jakamaan kouluruoka-annoksia Kalobeyein koulussa, joka toimii UNICEFin, Kirkon ulkomaanavun ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n yhteistyöllä.
Matts Löfström (r.) sai osallistua kouluruuan jakamiseen.
Matts Löfström (r.) pääsi osallistumaan kouluruuan jakamiseen Kalobeyeissa.
Jouni Ovaska jakamassa kouluruokaa
Jouni Ovaska (kesk.) pääsi myös jakamaan ruokaa.
Kansanedustajat kouluvierailulla
Future Primary School -koulussa on yksi opettaja 125 oppilasta kohti.
Saara-Sofia Sirén ja Mai Kivelä Kalobeyein torilla
Saara-Sofia Sirén ja Mai Kivelä Kalobeyein torilla.
Asumista tuetaan uudella tavalla.
Kalobeyein alueella asumista on järjestetty ja tuettu uudella tavalla. Asukkailla on mahdollisuus säästää ja sijoittaa pysyvään asumismuotoon.
Pakolaisleiri ja asuinalue sijaitsevat äärimmäisen kuivalla ja kuumalla alueella.
Pakolaisleiri ja asuinalue sijaitsevat äärimmäisen kuivalla ja kuumalla alueella.
Kalobeyein asutusalue
Lasten sekä raskaana olevien naisten ja imettävien äitien ruokaturva on varmistettu seuraavaksi kuudeksi kuukaudeksi.
Ruokaviljelmä
Asukkaat voivat viljellä ruokaa ja lisätä omavaraisuutta sekä hankkia pientä lisätuloa. Aurinkoenergiaa on otettu jonkun verran käyttöön.
UNHCR ja Suomi
Suomen antamaa tukea arvostetaan YK:n järjestöissä.
Vierailu sairaalassa
UN-HABITAT
YK:n Afrikan päämaja sijaitsee Nairobissa.
Kansanedustajat senaattorin luona
Kansanedustajaryhmä vieraili senaattori Sakaja Johnsonin luona (kuvassa keskellä). Johnsonin vieressä oikealla Suomen Kenian suurlähettiläs Erik Lundberg.
Inka Hopsu, Mai Kivelä ja Jouni Ovaska
Inka Hopsu (vihr.), Mai Kivelä (vas.) ja Jouni Ovaska (kesk.) jalkautuivat Kiberan slummiin yhdessä UN-Habitatin asiantuntijoiden kanssa.
Kim Berg ja Matts Löfström keskustelivat paikallisten viranomaisten ja YK:n asiantuntijoiden kanssa jätehuollosta Oololuan kaatopaikalla valtavan jätevuoren keskellä.
Kim Berg (sd.) ja Mats Löfström (r.) keskustelivat paikallisten viranomaisten ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitatin edustajien kanssa jätehuollosta Oololuan kaatopaikalla valtavan jätevuoren keskellä.
Saara-Sofia Sirén
"Maailma tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä, jotta voimme toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja ratkoa viheliäiset ongelmat, jotka eivät välitä valtioiden rajoista,” sanoo Saara-Sofia Sirén (kok.).
YK:n World Food Programme on maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka pelastaa ihmishenkiä hätätilanteissa, rakentaa vaurautta ja tukee kestävän tulevaisuuden luomista ihmisille, jotka ovat joutunut kokemaan konfliktien, luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen seurauksia. Suomi on yksi WFP:n tärkeimmistä perusrahoituksen tarjoajista. Kenian pakolaisleirin ruokaturvan tilanteesta kertoo videolla Antonio Salort-Pons.