Kansainvälinen työjärjestö ILO julkaisi tammikuun 21. päivänä vuosittaisen maailmanlaajuisen työllisyyskehitysraportin (Global Employment Trends, GET). Vuoden 2013 raportti keskittyy kehittyneiden ja kehittyvien maiden työmarkkinoihin. Kehittyneiden talouksien työmarkkinat ovat kärsineet pahiten talouskriisistä, ja niiden ongelmat ovat vaikuttaneet kehittyviin talouksiin. Vuonna 2012 maailman työttömien määrä kasvoi neljällä miljoonalla.
Globaalit työmarkkinat pahenevat jälleen
Maailmanlaajuisen talouskriisin puhkeamisesta on kulunut viisi vuotta. Globaali kasvu on hidastunut ja työttömyys on taas nousussa. Työttömien määrä on kasvanut noin 197 miljoonaan vuonna 2012. Tämän lisäksi noin 39 miljoonaa ihmistä on syrjäytynyt työelämästä todettuaan odotuksiensa työelämältä olevan mahdottomia saavuttaa. Tästä johtuen maailmassa on 67 miljoonaa työpaikkaa vähemmän kuin vuodelle 2012 ennustettiin ennen talouskriisiä (2007). Vaikka potentiaalisen tuotannon uskotaan kasvavan aikavälillä 2013-2014, työttömyyden uskotaan jatkavan nousuaan. Niillä alueilla jotka ovat onnistuneet välttämään huomattavaa työttömyyskasvua on todettu työn laadun laskeneen töiden tullessa epävakaammiksi ja yhä useamman työntekijän eläessä köyhyysrajan alla tai sen lähellä.
Työkriisi puskee yhä enemmän ihmisiä työmarkkinoilta
Työvoimaan osallistuminen on laskenut dramaattisesti etenkin edistyneissä talouksissa, mikä on salannut työkriisin todellista laajuutta. Ongelma on erityisen vakava kehittyneissä talouksissa ja EU-alueella, missä työvoimaan osallistuminen on laskenut lähes prosenttiyksiköllä. Työvoimaan osallistuvien määrän uskotaan vähenevän entisestään pitkäaikaistyöttömyyden ja heikkojen talousnäkymien lannistaessa heitä pysymästä työmarkkinoilla. Tämän seurauksena työllisyyden suhde väkilukuun on laskenut jyrkästi, joissakin tapauksissa yli neljällä prosenttiyksiköllä, eikä se ole vielä palautunut entiselleen niissä talouksissa joissa työttömyys on laskussa.
Kriisi edelleen erityisen haitallinen nuorille
Maailmassa on noin 73,8 miljoonaa työtöntä nuorta, ja talouden hidastuminen johtanee vielä noin puolen miljoonan nuoren työttömyyteen vuoteen 2014 mennessä. Jo 12,6 prosenttiin vuonna 2012 nousseen nuorisotyöttömyyden odotetaan nousevan 12,9 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä. Talouskriisi on huomattavasti heikentänyt nuorten työllistymismahdollisuuksia, sillä monet nuoret kokevat pitkäaikaistyöttömyyttä heti työmarkkinoille astuttuaan. Tämänkaltaista tilannetta ei ole todettu aiemmissa suhdannevaihteluissa. Tällä hetkellä noin 35 prosenttia kehittyneiden talouksien nuorista työttömistä on ollut työttömänä yli kuusi kuukautta. Vuonna 2007 yli kuusi kuukautta työttöminä olleiden nuorten määrä oli 28,5 prosenttia. Tämän seurauksena yhä useammat nuoret lannistuvat ja poistuvat työmarkkinoilta. Uraputken alkuun sijoittuvalla pitkäaikaistyöttömyydellä ja lannistumisella on kauaskantoisia vaikutuksia: ammatilliset ja sosiaaliset taidot heikkenevät eikä arvokasta työkokemusta kartu.
Päätöksentekijöiden on otettava lisäaskelia jos tilanne on parantuakseen
GET-raportissa ehdotetaan päätöksentekijöille muutoksia, joiden avulla työllisyyttä voisi johtaa nousuun. Lupaaviin muutoksen kohteisiin kuuluvat ripeät finanssilailliset uudistukset pankkisektorin palauttamiseksi sille ominaiseen tarkoitukseen eli sijoitusten tukijaksi ja luoton myöntäjäksi, valtioiden elvytystoimien parempaa koordinointia velkaantumiskierteen välttämiseksi etenkin EU:ssa ja G20-maissa, ja uudelleenkoulutus- ja uudelleentyöllistämisohjelmien tukeminen uudelleentyöllistymisen ja tuottavaisuuden lisäämiseksi. Erityisen tärkeänä pidetään nuorten työllistymisen edistämistä etenkin pitkäaikaistyöttömille, jotta nuorista ei tulisi "menetettyä sukupolvea", mikä olisi haitallista niin nuorille itselleen kuin taloudellekin.
Liitteinä GET-raportti ja sen virallinen tiivistelmä (englanniksi).