Uutinen

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saa jäädä vaateteollisuudessa arvailujen varaan

Eettiset käytännöt ovat myös suomalaisyritysten ulottuvilla. Vastuullisuus vaatii vaatebrändeiltä panostusta.

Sellaisten yksinkertaisten väittämien aika alkaa olla ohi kuin, että suomalainen yritys on automaattisesti vastuullinen”, kiteyttää Maija Lumme, vaikuttamistyön koordinaattori Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Hyvä uutinen sen sijaan on, että suomalaisilla yrityksillä on yhtä hyvät mahdollisuudet eettisyyteen kuin muillakin.  

Lumpeen arvio suomalaisista vaatebrändeistä kertoo, että ainakin vaatealalla suomalaisilla toimijoilla on pitkä matka kurottavana maailman huipulle. 20 brändiä 23:sta sijoittui kansainvälisessä Rank a Brand -kriteeristössä kahteen heikoimpaan luokkaan.  

Perehtyminen kansainväliseen kriteeristöön antaa kuitenkin toivoa. Kansainväliseltä sivustolta löytyy kolme A-luokkaan yltänyttä vaatebrändiä sekä suomalaisen Papun lisäksi 11 B-luokan brändiä. Vastuullisten toimintatapojen kehittäminen ei siis ole utopiaa.  

A-luokan yritykset ovat saksalaiset Kollateralschaden ja ulkoiluvarusteisiin keskittyvä Vaude sekä hollantilainen alusvaatemerkki Saint Basics. Kaikissa kolmessa eettisyysasioiden eteen on nähty laajasti vaivaa ja panostettu sekä rahallisesti että työtunteina.  

Vastuullisten esikuvien lisäksi Lummetta ilahduttaa toimiva yhteistyö suomalaisten brändien kanssa

"Yritykset ovat vastaanottaneet arviot oikein kivasti", Lumme kiittää.  

"Vaikka me olemme tuoneet heille huonoja uutisia sijoituksista, he ovat nähneet palautteen tärkeänä ja haluavat kehittyä." 

Monet yrityksistä ovat kutsuneet Lumpeen keskustelemaan, ja yhteys on koettu molemmin puolin rakentavana.  

"Vaateteollisuuden ongelmat ovat mittaluokaltaan massiivisia. Luulen, että se voi aiheuttaa tietynlaista lamaannusta sekä yrityksissä että yksittäisissä kuluttajissa. Tyyliin 'en minä voi vaikuttaa, kun maailman ongelmat ovat niin suuria'", Lumme pohtii.  

Siksi yritysten halu kehittyä enteilee hyvää. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisyritykset ovat halukkaita yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kanssa.  

Vain yksi suomalaisyritys, Luhta, on jättänyt kokonaan reagoimatta Rank a Brand -arvioon.  

Hyvät käytännöt jakoon  

Maija Lumme kertoo näkevänsä jokaisessa arvioimassaan suomalaisbrändissä jotakin hyvää. Lisäksi malleja kestävyyskehitykseen löytyy niiltä kansainvälisiltä brändeiltä, jotka ovat päässeet parhaimpiin luokkiin Rank a Brand -arvioinnissa.  

Rank a Brandissä yritysten eettisyyttä arvioidaan kolmella osa-alueella: ilmasto, ympäristö sekä työ- ja ihmisoikeudet.  

Lisäksi yrityksen täytyy viestiä toimistaan avoimesti kuluttajille. Korkeatasoisestakaan eettisyydestä ei saa pisteitä, jos yrityksen toimista ei ole kerrottu täsmällisesti vaikkapa niiden nettisivuilla.  

Hyviä eettisyyspisteitä saaneista yrityksistä voidaan havaita, että vaatteita voidaan valmistaa vastuullisesti sekä lähellä että kaukana. Niin kutsutuissa matalan riskin maissa eli suuressa osassa Euroopan maista lainsäädäntö ja työntekijäjärjestöt pitävät huolta muun muassa siitä, ettei ihmisoikeuksia rikota eikä tuotannossa käytetä haitallisia kemikaaleja.  

Halvemman tuotannon maissa vastaavien asioiden varmistaminen vaatii enemmän toimia. Yritysten on panostettava tehtaittensa valvomiseen. Muuten ihmisoikeuksien toteutumisesta ei ole takeita.  

Tarpeeksi luotettavaa valvontaa pystyy tekemään vain riippumaton osapuoli, jolla ei ole kaupallista motiivia päästää tehtaita liian helpolla. Siksi Rank a Brandin kriteereissä erilaisten valvovien tahojen pätevyyttä on arvioitu. Esimerkiksi Fair Wear Foundation, SA8000 sekä Bluesign ovat luotettavina pidettyjä tehtaiden tarkastajia.  

Arvioiduista suomalaisyrityksistä Reimalta löytyy joitakin SA8000-tarkastettuja tehtaita ja toimittajia. Halti puolestaan on Bluesign-partneri.  

"Halti vain ei kerro nettisivuillaan, kuinka suuri osa tuotteista on Bluesign-sertifioituja tai mitä partnerius tarkoittaa", Lumme pahoittelee.  

"Myöskään Reima ei kerro täsmällisesti, kuinka paljon SA8000-tarkastettua tuotantoa siltä löytyy." 

Kuluttaja ei saa ulkoistaa vastuuta kokonaan  

Ilmasto- ja ympäristöasioiden huomioiminen on keskimääräiselle kuluttajalle tutumpi teema kuin ihmisoikeuksien valvonta. Vaatebrändi voi laskea oman hiilijalanjälkensä ja pyrkiä pienentämään sitä. A-luokan yritys Vaude jopa kompensoi hiilipäästöjään.  

Myös uusituvan energian käyttäminen on tärkeä ympäristöteko samoin kuin ympäristöystävälliset tai kierrätetyt raaka-aineet ja pakkausmateriaalit. Lisäksi yritys voi nähdä vaivaa jätemääränsä minimoimiseen sekä tukea kuluttajaa käyttämään ostamaansa tuotetta mahdollisimman pitkään.  

"Suomalaisista yrityksistä Sastalla on korjauspalvelu", Eetti ry:n Maija Lumme kertoo.  

"Joku innokas on korjauttanut heillä jo useaan kertaan lähes parikymmentä vuotta vanhan maastotakkinsa. Takin hiilijalanjälki on pitkän käyttöiän takia varmasti pieni." 

Lumme muistuttaa, että yritysten ohella myös kuluttajalla on vastuu siitä, miten paljon ja minkälaisia vaatteita hän ostaa.  

"Eräs yritysedustaja kertoi kerran, että heidän nettisivujensa vastuullisuusosiossa vierailee vain kaksi prosenttia kävijöistä", Lumme kertoo.  

Kuluttajat siis lähettävät yrityksille ristiriitaista signaalia, kuinka vakavissaan he vaativat vastuullista toimintaa.  

"Toisaalta ihmiset ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta, ja vaateteollisuus on yksi pahimmista päästöjen aiheuttajista", Lumme huomauttaa.  

"Siksi en näe, että vastuullisuus voisi olla ohimenevä trendi." 

Yrittäjälle vastuullisuudesta viestiminen voi olla haaste  

"Eetin tekemä selvitys toimii varmasti hyvänä herättäjänä yrityksille siitä, minkälaisia tietoja heiltä tänä päivänä odotetaan, vaatealan vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki Suomen tekstiili & muoti ry:stä toteaa.  

Suurin osa Suomen tekstiili ja muoti ry:n jäsenyrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vain harvassa viestintää ja vastuullisuutta hoitaa pelkästään niitä varten palkattu henkilö. Siinä mielessä yrityksillä on työtä vastata kuluttajien jatkuvasti kasvaviin odotuksiin.  

Mäki pitää Rank a Brand -kriteeristön heikkoutena sitä, että arvioinneissa otetaan huomioon vain ne vastuullisuustoimet, joista yritykset kertovat nettisivuillaan. Kaikki vastuullisuustyö ei siis välttämättä näy yritysten saamissa arvosanoissa.  

Mäki arvioi, että vaikkapa ympäristöystävällisten materiaalien tai luotettavaksi todettujen tehdastarkastusten käyttöön ottaminen on yrityksille mahdollista. Tosin pienille toimijoille haasteeksi voivat tulla erilaisten sertifikaattien maksullisuus tai pieniksi jäävät tilausvolyymit.  

Osa yrityksistä kokee pystyvänsä itse valvomaan tuotantoketjunsa eettisyyttä. Useat suuremmat brändit taas käyttävät tehtaittensa valvomiseen Amfori BSCI -järjestelmää, jota kansalaisjärjestöt kritisoivat esimerkiksi avoimuuden puutteesta. 

Tekstin kirjoittaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimittajalinjan opiskelija. Kirjoitus ei välttämättä edusta Suomen YK-liiton kantoja.

Yritysvastuulaki Suomeen

Suomen YK-liitto on mukana Ykkösketjuun-kampanjassa, joka tähtää siihen, että Suomeen säädetään ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki. Laki velvoittaisi yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.