Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on vaarassa, ellei tavoitteisiin ohjata enemmän rahaa, varoittaa kansainvälistä kehitysrahoitusta kestävälle kehitykselle seuraava työryhmä.
Inter-agency Task Force on Financing for Development -työryhmä varoittaa raportissaan, että huolimatta viime aikaisesta myönteisestä kehityksestä, kestävän kehityksen tavoitteisiin ohjatut investoinnit ovat edelleen riittämättömiä ja osa järjestelmästä, joka edistää Agenda2030:n toimeenpanoa, kamppailee parhaillaan varojen vähyydessä.
Työryhmä (FSDR) suositteleekin, että kansainvälinen yhteisö käyttäisi nyt tilaisuuden hyväkseen ja yhdenmukaistaisi niin kansallisen kuin kansainvälisen rahoitusjärjestelmänsä sellaiseksi, että se on linjassa kestävän kehityksen kanssa. FSDR muistuttaa, että mikäli näin ei tehdä, Agenda2030:n sisältämien tavoitteiden saavuttaminen ei tule olemaan mahdollista.
Työryhmä julkaisi viime vuoden rahoitusta koskevan raporttinsa huhtikuussa. Raporttia täydennettiin uuden laskentatavan mukaisilla tiedoilla myöhemmin samassa kuussa. Niiden mukaan virallisen kehitysavun (ODA) määrä laski vuonna 2018 globaalisti peräti 2,7 prosentilla edellisvuodesta. Lasku heijastaa pakolaisten vastaanottamiseen käytetyn tuen vähenemistä - ilman näitä menoja ODA pysyi vakaana, raportin lisätiedoissa todetaan. Uuden raportointitavan mukaan OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenten yhteenlaskettu kehitysapu oli 153 miljardia dollaria vuonna 2018, mikä vastaa 0,31 prosenttia näiden bruttokansantulosta (BKTL). Tämä on selvästi alle YK:n tavoitteen, 0,7 prosenttia BKTL:stä. Vain viisi avunantajaa saavutti tai ylitti 0,7-tavoitteen: Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Britannia.
Suomen YK-liitto on viime vuosina antamissaan lausunnoissa ja kannanotoissa todennutkin, että Suomi jää 0,7-tavoitteesta selvästi edelleen jälkeen. Suomen myöntämän kehitysavun suunta monenkeskisessä - ja erityisesti YK-rahoituksessa - on itse asiassa täysin päinvastainen niin pohjoismaisesti kuin kansainvälisesti.