Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen tuomaan toivoa siitä, että konfliktit ovat rauhanomaisesti ratkaistavissa ja sodat on estettävissä monenvälisesti sovitulla sääntöpohjaisella yhteistyöllä. YK:n pääsihteeri António Guterresin totesi YK-päivän tervehdyksessään, että ”Tällä hetkellä järjestön kestävyyttä koetellaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin – mutta juuri tällaisia hetkiä varten Yhdistyneet Kansakunnat luotiin.”
Tällä hetkellä järjestön kestävyyttä koetellaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin – mutta juuri tällaisia hetkiä varten Yhdistyneet Kansakunnat luotiin.
YK:n ystävien puheenjohtaja Helena Ranta totesi avauspuheenpuheenvuorossaan, että vuosipäivän kunniaksi on hyvä muistaa, että koettelemuksistaan huolimatta YK on onnistunut monissa tavoitteissaan. Vuosittain YK:n ja sen alajärjestöt auttavat ja suojelevat 103 miljoonaa sotaa, vainoa ja nälänhätää pakenevaa ihmistä, tarjoavat ruokaa ja hätäapua 128 miljoonalle ihmiselle 80 maassa sekä toimittavat rokotteita 45 %:lle maailman lapsista.
Ilmastonmuutoksen globaali taakka jakautuu epätasaisesti - kehittyneiden maiden tulee kantaa vastuuta
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri ja tuore vuoden YK:n ystävä Petteri Taalas arvioi, ettei ihmiskunta nykyisillä päätöksillään onnistu enää hidastamaan ilmastonmuutosta niin, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite 1,5 asteeseen pysähtyvästä keskilämpötilan noususta toteutuisi. Kaikkein pahimmat skenaariot ovat hänen mielestään silti vielä vältettävissä nopeilla ja vaikuttavilla päästövähennystoimilla. Lue lisää uutisestamme.
Taalaksen puheenvuoroa seurasi juhlatilaisuuden paneelikeskustelu, jossa syvennyttiin lisää ilmastopolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen nykytilaan tulevan YK:n ilmastokokouksen, COP27:n, alla. Keskustelemassa olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, Fingon ilmasto-oikeudenmukaisuuden asiantuntija Emilia Runeberg, Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä sekä WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.
Marraskuun alussa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa, COP27:ssa, noin 190 maata yrittävät sopia, miten ilmastotoimissa ja -rahoituksessa mennään eteenpäin. Paneelin järjestöedustajat Nordman (WWF) ja Runeberg (Fingo) nostivat yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi erillisen rahoituksen saamisen ilmastovahinkojen korvaamiseksi (loss and damage). Vahinkojen korvaaminen tukee ihmisten ja heidän elinkeinojensa sopeutumista muuttuneeseen ilmastoon ja se tulee erottaa sopeutumisrahoituksesta, joista on jo sovittu muissa ilmastosopimuksissa. ”Vahinkojen korvaamisessa tulee muistaa periaate historiallisesta vastuusta: Teollistuneiden maiden hyvinvointi on pitkälti rakennettu fossiilisten käytön varaan.” Lisäksi Runeberg muistutti, että ilmastorahoituksen tarkoitus ei ole ratkaista ilmastokriisiä, vaan sen oleellinen merkitys on tasata ilmastoeriarvoisuutta eli auttaa niitä ihmisiä, kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Mistä rahoitus ilmastotoimiin?
Ministeri Ohisalo painotti keskustelussa, että rahoituksen ja politiikkatoimien tulee olla johdonmukaista ja luotettavaa. Yhteiskunnan säästökohteista ja leikkauksista päätettäessä on tärkeää pitää kiinni siitä, että ilmastorahoitus olisi jatkossakin hyvällä tasolla. ”Meillä vauraana, kehittyneenä maana on vastuu yhdessä muiden kehittyneiden maiden kanssa tehdä tätä työtä.”
Ohisalon mukaan rahaa kyllä löytyy – kyse on prioriteeteista. ”Koronapandemian aikaan pystyimme tekemään nopeita päätöksiä ja laittamaan liikkeelle rahaa, koska tavoitteena oli turvata ihmisten henki ja elämä. Entä jos suhtautuisimme ilmastokriisiin niin, että henkeä ja elämää tulee suojata ja siihen täytyy laittaa rahaa. Meidän tulee maailmanlaajuisesti kyetä siirtämään rahaa toisaalle, irti fossiilisista.”
Euroopan unioni on tehnyt COP27 -kokoukseen Pariisin ilmastosopimukseen nojaavan aloitteen rahoitusvirtojen ilmastokestävyydestä. Nykyinen rahoitustuki ja kannustimet fossiilisille polttoaineille ylittävät merkittävästi ilmastorahoituksen. Ohjaamalla uudestaan näitä rahavirtoja ilmastoneutraaleihin, ilmastokestäviin ja kestäviin investointeihin, ilmastorahoitus voidaan löytää oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät joudu maksamaan hintalappua.
YK pystyy toimimaan globaalien haasteiden edessä - myös poikkeuksellisissa olosuhteissa
Suomen YK-suurlähettiläs Elina Kalkun mukaan meissä kaikissa asuu pieni idealisti, koska odotukset YK:ta kohtaa ovat kovat. ”Järjestö perustettiin toisen maailman sodan jälkeen ja sen tehtävät ovat vuosien mittaan paisuneet. YK:lta odotetaan ratkaisuja kaikkiin mahdollisiin kansainvälisiin ongelmiin. Ukrainan tilanne ja Venäjän hyökkäys on tuottanut ison pettymyksen, koska turvallisuusneuvosto ei ole pystynyt estämään sotaa eikä tekemään Ukrainaa koskevia päätöksiä.”
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hyvin poikkeuksellinen. Yli kolmeenkymmeneen vuoteen yksikään valtio ei ole hyökännyt toisen suvereeniin valtion alueelle ja liittynyt sen osia itseensä. Poikkeuksellista on myös se, että hyökkäyssodan aloittaja on turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, joka on samanaikaisesti hyökkäyssotaan syyllistynyt valtio ja veto-oikeuden omaava päätösten tekijä, jonka YK:n peruskirjan mukaisesti tulisi ylläpitää rauhaa maailmassa.
Vaikka Ukrainaa koskevissa kysymyksissä turvallisuusneuvoston toiminta on halvaantunut, ei voida silti sanoa, että turvallisuusneuvosto ei toimi.
"Maailmalla on yli 100 000 rauhanturvaajaa ja turvallisuusneuvosto käsittelee käynnissä olevia operaatiota säännöllisesti tehden niihin liittyviä päätöksiä. Tällä hetkellä työn alla ovat Haitia, Etiopiaa ja monia muita Afrikan maita koskevat asiat.” Kalkku summasi.
YK on myös pystynyt tekemään päätöksiä Ukrainaan liittyen sen muissa rakenteissa turvallisuusneuvoston ulkopuolella. YK:n yleiskokous on ainoa paikka, jossa maailman maat ottavat kantaa yhdenvertaisesti. Muutama viikko sitten yleiskokous tuomitsi vahvalla enemmistöllä Venäjän päätöksen pakkoliittää hallinnassaan olevat Ukrainan alueet osaksi Venäjää. Yleiskokouksen 193 jäsenmaasta 143 äänesti Ukrainaa tukevan päätöslauselman puolesta. Venäjän kanssa päätöslauselmaa vastaan äänesti vain neljä maata.
YK:n pääsihteeri Guterres on tehnyt paljon työtä ydinvoimalaturvallisuuden lisäämiseksi, siviilien vapauttamiseksi ja mm. vankienvaihdon edistämiseksi. YK:lle ja maailman köyhimmille maille tärkeä onnistuminen oli ruoka- ja lannoitekuljetuksen uudelleen avaaminen. Ilman lannoitteita Afrikassa saattaa jäädä jopa 30 % viljelyalasta viljelemättä ensi vuonna. Lisäksi monet YK:n järjestöt kuten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, UNICEF, UNFPA ja UN WOMEN tekevät tärkeää työtä ukrainalaisten auttamiseksi sekä maan sisällä että naapurimaissa. Samaan aikaan ne huolehtivat miljoonista muista apua tarvitsevasta 170 maassa.
”Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että huomiota ja tukea riittää myös ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen, pandemian sosioekonomisten seurausten lievittämiseen ja kestävään kehitykseen. Näihin valtaviin ongelmiin etsitään nopeampia ja tehokkaampia ratkaisuja YK:n pääsihteerin lanseeraaman Yhteisen Agenda työn myötä.” Kalkku totesi.
Juhlatilaisuuden livelähetyksen tallenne katsottavissa Suomen YK-liiton Youtube-kanavalla.