Tiedote

Kestävän kehityksen toimikunnan uudessa strategiassa syvennytään kuuteen murrosalueeseen Agenda 2030-tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa

Toimikunta on uudistanut strategiaansa kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelman edistämiseksi Suomessa. Toimikunta on päättänyt, että vuonna 2021 laaditun Agenda 2030-tiekartan tärkein sisältö – kuusi murrosaluetta kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa – muodostaa nyt toimikunnan uuden strategian ytimen.

Keskustelutilaisuus, jossa viisi henkilöä istuu lavalla paneelikeskustelussa. Vasemmassa laidassa tilaisuuden juontajat.
Kestävän kehityksen toimikunnan strategia julkistettiin maanantaina 25.4.2022. “Kestävää Suomea rakentamassa” -paneelikeskustelussa lavalla puhuivat erityisasiantuntija Ville Taajamaa, (Espoon kaupunki), vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila (YK-liitto), johtava asiantuntija Marja Ola (Kaupan liitto), varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari (Finanssiala) ja professori Sampsa Hyysalo (Aalto-yliopisto).

Suomen yhteiskunnan merkittäviä toimijoita kestävyydestä puhumaan kokoava kestävän kehityksen toimikunta on julkaissut uuden strategiansa vuosille 2022-2030. Myös Suomen YK-liitto on edustettuna toimikunnassa, ja YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila on ryhmän jäsen. 

Toimikunta laati vuonna 2021 kansallisen Agenda 2030 -tiekartan, jossa selvitettiin millaisilla toimilla Suomi saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sovitusti vuoteen 2030 mennessä. Selvityksen pohjalta kestävän kehityksen toimikunta päätyi uudistamaan strategiaansa.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Strategia tiivistää kestävyyden osa-alueet, jotka uhkaavat Suomessa jäädä toteutumatta vuoteen 2030 mennessä ja nostaa esille kuusi muutostavoitetta: 

  1. Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä 

  2. Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö 

  3. Kestävä energiajärjestelmä 

  4. Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus 

  5. Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat 

  6. Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus 

Tämän lisäksi strategiassa on viisi läpileikkaavaa teemaa: oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen; koko yhteiskunnan osallistaminen ja osallisuus; heikommassa asemassa olevien huomioiminen (leave no-one behind); pitkäjänteisyyden ja politiikkajohdonmukaisuuden varmistaminen; ja globaalin vastuun kantaminen. Strategiaa tavoitteineen tarkastellaan kaikkien viiden läpileikkaavan teeman näkökulmasta.

Uusi strategia vie kohti uudenlaista tulevaisuutta

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestettiin 25.4.2022 medialle suunnattu paneeli toimikunnan uudesta strategiasta. YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila korosti Kestävää Suomea rakentamassa -paneelissa kansalaisjärjestöjen tekemää tärkeää työtä kestävän kehityksen eri osa-alueilla sekä sitä, että kestävyysmurroksen tekemiseen tarvitaan kaikki mukaan. “Ekokriisin aikakaudella erityisesti länsimaisten hyvinvointivaltioiden aikuisilla on velvollisuus – ammatista riippumatta – turvata luonnon monimuotoisuus, hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää eriarvoisuutta,” Kauppila korostaa.

Vuoden 2021 YK:n ystävä ja kestävyyspaneelin puheenjohtaja Eeva Furman (SYKE) analysoi puheenvuorossaan kestävyysmurroksen tarvetta ja toteutumisen tapoja.

On uskallettava kuvitella uudenlainen suunta ja tulevaisuus.

“On uskallettava kuvitella uudenlainen suunta ja tulevaisuus. Sellainen lähestymistapa ei riitä, että ensin ajattelemme nykyisen tilanteen, ja sitten pyrimme ikään kuin liimamaan päälle pieniä muutoksia. Uutta positiivista tulevaisuuskuvaa ei myöskään tulisi ajatella pelkästään luopumisen kautta, vaan sen kautta, että kestävän kehityksen toimenpiteillä voimme luoda uutta, planetaarisesti kestävää hyvinvointia, ja rakentaa sille tärkeitä ja arvokkaita edellytyksiä,” Furman kiteyttää.

Koko yhteiskunnalta tarvitaan yhteisiä toimia

Suomi lukeutuu maailman kestävimpiin maihin, mutta ilman kestävän kehityksen toimikunnan uuden strategian tehokasta toteuttamista YK:n kestävän kehityksen tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Strategian täysmääräinen saavuttaminen vaatii koko yhteiskunnan puhaltamista yhteen tuuleen – mutta riittääkö se?

Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala arvioi strategian vaikutusta ja painoarvoa.

On ensisijaisen tärkeää valaa uskoa siihen, että tulevaisuus on tavoittelemisen arvoinen.

“Strategian merkitys on siinä, että se luo kehikon, jota vasten voimme tarkastella tämän vuosikymmenen suomalaisen yhteiskunnan kehityshaasteita. Lisäksi strategia sisältää konkreettisia toimia, ja toimii siten työlistana sekä toimikunnalle että laajemmin yhteiskunnassamme. On ensisijaisen tärkeää valaa uskoa siihen, että tulevaisuus on tavoittelemisen arvoinen. Kaikki ei missään nimessä vääjäämättömästi etene huonoon suuntaan, vaan omilla valinnoillamme ja teoillamme on ratkaiseva merkitys,” toteaa Pirkkala.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtaja Paula Pättikangas vuorostaan painottaa, että monen nuoren kokema ahdistus ilmastokriisistä ei johdu siitä, etteikö riittävää tietoa tarvittavista toimenpiteistä olisi olemassa. "Nuoria päinvastoin ahdistaa juuri se, että me emme ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin, vaikka tiedämme varsin hyvin mihin toimiin tulisi ryhtyä," kiteyttää Pättikangas. 

YK-liitto tukee opettajia ja kouluja kestävän kehityksen työssä tuottamalla koulutuksia ja koulutusmateriaalia sekä kannustaa ja ohjaa lisäämään nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia, sillä muutoksen painopiste tulee olla järjestelmätason murroksissa.

Mikä on kestävän kehityksen toimikunta?

Kestävän kehityksen toimikunta on suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toimijat kokoava vaikuttajafoorumi. Toimikunta edistää yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja pyrkii istuttamaan kestävän kehityksen strategiset tavoitteet kansalliseen politiikkaan, hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Pääsihteeristön lisäksi ministeriöiden edustajista koostuva kestävän kehityksen koordinaatioverkosto vastaa toimikunnan työn valmistelusta. Toimikunnan työtä tukee ja haastaa eri tieteenalojen asiantuntijoista koostuva Kestävyyspaneeli, sekä nuorista koostuva Nuorten Agenda2030 -ryhmä.