Kannanotto/lausunto

YK-liitto: Kannustamme hallitusta puolustamaan tinkimättömästi kaikkia kansainvälisen oikeuden alaan kuuluvia ihmisoikeuksia

Suomen YK-liitto kannustaa hallitusta jatkamaan Suomen aktiivista linjaa ja puolustamaan tinkimättömästi kaikkia kansainvälisen oikeuden alaan kuuluvia ihmisoikeuksia.  
YK-liitto toivoo Suomen jatkavan avointa ja ihmisoikeuksia edistävää monenkeskistä yhteistyötä YK:n eri toimielinten sekä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, sekä kohdentavan riittävät resurssit tähän työhön kansainvälisesti ja kansallisesti.   

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu pyöreässä salissa, jonka katossa on suuri sinisävyinen maalaus
Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä 2022–2024. Neuvosto koostuu 47 valtiosta ja se kokoontuu Genevessä. Ihmisoikeusneuvosto on YK:n tärkein ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Kuva: Jean-Marc Ferré / UN Photo.

Suomen YK-liitto esitti lausunnon ulkoministeriölle koskien YK:n ihmisoikeusneuvoston 54. istunnon valmistelua.

Lausunto on kokonaisuudessaan tässä: 

Suomen YK-liitto kannustaa hallitusta jatkamaan Suomen aiempaa aktiivista linjaa ja puolustamaan tinkimättömästi kaikkia kansainvälisen oikeuden alaan kuuluvia ihmisoikeuksia.   

YK-liitto toivoo Suomen jatkavan avointa ja ihmisoikeuksia edistävää monenkeskistä yhteistyötä YK:n eri toimielinten sekä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, sekä kohdentavan riittävät resurssit tähän työhön kansainvälisesti ja kansallisesti.      

Suomen tulee saattaa voimaan vielä ratifioimatta olevat ihmisoikeussopimukset ja huolehtia siitä että, Suomelle annetut eri valvontaelinten suositukset sekä UPR-prosessin esiintuomat huomautukset johtavat konkreettisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Olemme iloisia siitä, että jatkossa Suomen saamat kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten ratkaisut käsitellään vuosittain myös hallitustasolla. Toivomme kansainlaisyhteiskunnan aiempaa vahvempaa osallistamista käsittelyyn.   

Suomen YK-liitto korostaa eri vähemmistöjen ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja ryhmien kuten alkuperäiskansojen, kielellisten, uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen aseman sekä oikeuksien huomioimisen ensisijaisuutta ihmisoikeustyössä. Suomen tulee jatkaa naisten ja tyttöjen aseman vahvistamista, kohdennettava voimavaroja erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön, kehitettävä mekanismeja väkivallan moninaisten muotojen tunnistamiseen.  

Moniperustaisen syrjinnän tunnistamista ja sen ihmisoikeusvaikutusten arvioimiseen liittyvää osaamista tulee vahvistaa ja edelleen kehittää erityisesti nuorten ja ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen tähtääviä toimia.   

Ihmisoikeusperustainen yhteiskunta on avoin ja mahdollistaa jokaisen esteettömän osallistumisen ja osallisuuden. Osa kokonaisuutta on ihmisoikeuspuolustajien sekä median ja toimittajien työn vapauden ja turvallisuuden varmistaminen. Näiden teemojen toivomme olevan myös Suomen kansainvälisen politiikan ytimessä.   

Lopuksi Suomen YK-liitto kannustaa Suomea vahvistamaan ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen, Agenda2030 -tavoitteiden, yhteyttä. Väliaika-arvioinnin perusteella YK:n vuonna 2015 hyväksymät tavoitteet ovat vaarassa jäädä osin toteutumatta. Jokaisella tavoitteella on merkittäviä ihmisoikeusulottuvuuksia, jonka vuoksi on tärkeää vahvistaa tavoitteisiin sidottujen toimenpiteiden ihmisoikeusulottuvuutta ja sitovien toimenpiteiden ihmisoikeuksia edistävää tavoitetta.  Kestävää kehitystä ei ole mahdollista saavuttaa millään osa-alueella ilman vahvaa sitoutumista ihmisoikeuksiin.