Globaalit kriisit ja sodat koettelevat maailmaa – Suomen on jatkettava tukea hädänalaisille
-
Kehitysyhteistyön määrärahoja on nostettava, jotta pystymme vastaamaan moniin maailmaa samanaikaisesti koetteleviin kriiseihin ja luomaan kestävämpiä kehityspolkuja. 0,7% BKTL määrärahatavoite on saavutettava vuonna 2030. Vähintään 0,2% BKTL:stä on suunnattava köyhimmille maille.
-
Monenkeskinen yhteistyö ja tuki YK:lle on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa maailman valtioita uhkaa yhä kasvava vastakkainasettelu ja suurvaltapolitiikan paluu.
-
Korvamerkitsemätön yleisrahoitus YK-järjestöille takaa niiden tehokkaan toiminnan kriisitilanteissa ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä.
-
Ilmastonmuutoksen seuraukset koettelevat eri maita ja ihmisryhmiä erittäin epäoikeudenmukaisesti. Köyhimpien maiden ajama tavoite vahinkojen korvaamisesta (”loss and damage”) sekä sopeutumisrahoituksen riittävyys on huomioitava myös rahoituksessa.
-
Ukrainalle on taattava riittävä ja pitkäjänteinen tuki ja valtiovarainministeriön esittämä 30 miljoonan euron leikkaus Keski-Aasian ja Itä-Euroopan yhteistyöhön on peruttava.
-
Suomi on tällä hallituskaudella vahvistanut rooliaan rauhantyössä perustamalla Rauhanvälityskeskuksen. Sen toimintaedellytysten vahvistamista tulee jatkaa.
-
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on vahvistettava niin Suomessa kuin Suomen tukemissa maissa. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vapaa tiedonvälitys ovat demokratian ja rauhanomaisten yhteiskuntien peruspilareita. Eräiden valtionapujen momentilta avustusta saavien järjestöjen määrä on moninkertaistunut viime vuosina ja siksi sääntöpohjaista monenkeskistä yhteistyötä tukeville järjestöille jaettava vaatimaton määräraha on kaksinkertaistettava.
Monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä koetuksella – Suomen tuki merkittävää
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan ja pakolaisuuden todellisuuden entistä lähemmäs. Ukrainalaiset tarvitsevat tukeamme nyt sekä sodan ollessa käynnissä että jälleenrakennuksen aikana tulevaisuudessa, eikä tätä tukea tule leikata. Samalla emme saa unohtaa muita pitkäkestoisia konflikteja ja sotia eri puolilla maailmaa. Afganistan, Syyria, Jemen, Etiopia ja monet muut valtiot tarvitsevat kansainvälisen yhteisön tukea kipeästi. Se, miten Suomi ja Pohjoismaat suhtautuvat näihin avunpyyntöihin, vaikuttaa myös siihen, millaiseksi rakennamme kansainvälistä yhteisöä ja asemaamme siinä. Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä sekä Suomen ja Pohjoismaiden maine sen puolustajana perustuu pitkäjänteisellä työllä ansaittuun luottamukseen. Luottamus rakentuu hitaasti, mutta se on helppo tuhota nopeasti, ja siksi monenkeskisyyttä on puolustettava erityisesti nyt, kun maiden välinen polarisaatio on kasvussa.
Kehitysyhteistyörahoituksen määrä on tärkeä osa sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän ja YK:n tukemista. Suomen tulee uskottavasti seurata ylivaalikautisessa kehityspoliittisessa selonteossa asetettua tavoitetta ja luoda askelmerkit, joilla saavutetaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä tavoitteeseen pääseminen näyttää lipuvan yhä kauemmaksi, sillä vuoden 2021 kehitysyhteistyömäärärahojen osuus oli 0,47% ja vuoden 2023 budjettiesityksen mukaan saavutamme vain 0,42% BKTL-osuuden. Vastaavasti vähiten kehittyneiden köyhimpien maiden osuus putoaa 0,18 prosentista 0,16 prosenttiin sitoumuksemme ollessa vähintään 0,2 prosenttia. Yleisrahoituksena kanavoitu korvamerkitsemätön rahoitus YK-järjestöille on tehokas tapa kohdentaa apu sinne, missä sitä eniten tarvitaan – siinä muodossa, jossa avusta on eniten hyötyä.
Ilmastokriisi koettelee pahiten heikoimmassa asemassa olevia
Eurooppaa koettelee pahin kuivuus 500 vuoteen ja kärsimme siitä muuan muassa maastopalojen, vesistöjen kuivumisen, heikentyneiden satojen ja energian tuotannon häiriöiden muodossa. Kuivuudesta ja helleaalloista kärsitään parhaillaan myös Yhdysvalloissa ja Etelä- Kiinassa monin vakavin seurauksin.
Pahimmat seuraukset lisääntyvistä sään ääri-ilmiöistä ja keskinäisriippuvaisista globaaleista kriiseistä koetaan tälläkin kertaa köyhimmissä maissa ja haavoittuvimpien ihmisryhmien parissa. Itä-Afrikassa 60 miljoonan ihmisen elämää uhkaa kuivuus ja nälänhätä. Pakistanissa rankkasateiden ja tulvien seurauksena on kuollut jo yli 1100 ihmistä, puolen miljoonan kodit ovat tuhoutuneet ja taloudelliset vahingot ovat valtavia. Maahan on julistettu hätätila ja tuhojen luvut kasvavat hetki hetkeltä. YK on keskeinen humanitaarisen avun toimija myös Pakistanissa. YK:n hätäaputoimijoiden rahoitusta on lisättävä, koska avun tarve on kasvava.
Kestävän kehityksen tavoitteiden väliset yhteydet entistä selvemmät
Koronapandemian vaikutukset näkyvät edelleen siinä, että kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistyö on ottanut takapakkia jokaisen Agenda 2030-tavoitteen kohdalla. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi koulutussektorilla ja tasa-arvotavoitteissa. Naisten ja tyttöjen oikeudet ja tasa-arvo ovat Agenda 2030:n läpileikkaava periaate ja niiden puolustamisen eteen on työskenneltävä entistä voimakkaammin. Erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat kaventuneet maailmanlaajuisesti. Pohjoismailla on ollut perinteisesti merkittävä rooli niiden puolustajana kansainvälisesti ja tätä roolia tulee vahvistaa entisestään.
Pandemian jälkeinen yhteiskuntien jälleenrakennus ja vihreä siirtymä tulee toteuttaa rohkeasti tähdäten kohti uutta ja kestävämpää suuntaa. Nuorilla ja kansalaisjärjestöillä on tässä erityisen merkittävä rooli, sillä ne edustavat yhteisen maapallomme ja tulevien sukupolvien näkökulmaa globaalissa päätöksenteossa. Nuorten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava ja riittävästä kansalaisjärjestöjen rahoituksesta huolehdittava.