Suomen YK-liiton kannanotto YK:n 78. yleiskokoukseen liittyen kokonaisuudessaan tässä:
Yhteinen ohjelmamme - Suomen tuki on tärkeää
YK-liitto pitää keskeisenä, että nykyisellä hallituskaudella varmistetaan Suomen aktiivinen rooli kansainvälisessä politiikassa myös YK:n ja monenkeskisten järjestöjen toiminnassa. Hyvin toimiva, uudistettu monenvälinen järjestelmä, jonka keskiössä on tehokas ja kestävästi rahoitettu YK, on YK:n pääsihteerin toimintaohjelman tavoite. Tämä tärkeä tavoite on myös Euroopan unionin vahvistama päämäärä.
Jotta monenkeskisen yhteistyön tavoitteet saavutetaan, tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja horjumattoman sitoutumisen yhteistyön periaatteisiin. Jos haluamme saada kaikki maat noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteita, meidän tulee vahvistaa maailmanlaajuista ohjausjärjestelmää. Se onnistuu vain yhteistyön avulla ja siksi Suomen on tärkeä tukea YK:n uudistumista Yhteinen ohjelmamme (Our Common Agenda) -toimintaohjelman kautta.
Suomi hyötyy monin tavoin YK:n työhön osallistumisesta. Se saa sitä kautta käyttöönsä monenkeskisen yhteistyön kautta saavutettavat laajat verkostot ja YK:n tuottamaa tietoa kentältä. Suomi hyötyy YK-järjestöjen johtokuntatyön sekä suomalaisten YK-virkoihin sijoittumisen kautta avautuvista kansainvälisistä vaikuttamisen paikoista.
Vahva pohjoismainen yhteistyö YK:n piirissä on pitkä perinne ja se on toteutunut hyvin monilla sektoreilla mukaan lukien turvaneuvoston jäsenyyskampanjat. Yhteispohjoismaiseen YK-vaikuttamiseen tulee panostaa myös tällä hallituskaudella.
-
UM:n hallintoa ja YK-strategiaa uudistettaessa on seurattava aktiivisesti YK:n tulevaisuusagendaa käsitteleviä neuvotteluja ja huolehdittava siitä, että turvallisuuteen, talouteen ja teknologiaan liittyvien painopisteiden ohella panostetaan johdonmukaiseen globaalipolitiikkaan ja tehdään tieteeseen pohjautuvia tulevaisuusstrategioita. Samalla on varmistettava nuorten, naisten sekä ulko-ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen osallistuminen.
-
YK-strategian päivittäminen on tärkeä osa turvallisuusneuvostokampanjaan valmistautumista. Politiikkalinjaukset yhdessä hallinnon uudistuksen kanssa muodostavat kokonaisuuden, jolla tehostetaan Suomen vaikuttavuutta monenkeskisessä yhteistyössä ja muutetaan sanat teoiksi.
-
Osana tätä prosessia on tärkeä huolehtia pitkäjänteisestä rahoituksesta monenkeskiselle yhteistyölle, keskeisille YK-järjestöille, One UN yhteistyölle Suomessa sekä Suomeen perustetuille YK-toimijoille, joilla on keskeinen rooli YK:n tulevaisuusagendan muokkaamisessa.
Muutosvoimaisia tekoja tarvitaan kiireesti, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa
Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa ollaan nyt puolivälissä. Maailman johtajat kokoontuvat YK:n yleiskokouksen korkean tason kokoukseen arvioimaan tavoitteiden toteutumista Kestävän kehityksen huippukokouksessa (18.-19.9.). Samalla arvioidaan laajemmin, missä mennään rauhan ja turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien suhteen maailmassa tällä hetkellä.
Tämä on hyvä hetki tarkastella myös Suomessa sitä, olemmeko valinneet oikeat tavoitteet ja keinot, joilla ratkaistaan maailmaa koettelevia polttavia haasteita ja luomme mahdollisuuksia kestävämpään tulevaisuuteen?
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat ainutlaatuiset siinä, kuinka hyvin ne tuovat yhteen YK-järjestelmän osia, keskeisiä teemoja ja eri toimijaryhmiä. Tavoitteissa tunnustetaan ympäristön, talouden ja sosiaalisen kehityksen yhteydet ja kaikkien vastuu oman toimintansa kehittämiseen. Kestävän kehityksen agendan ytimessä on pyrkimys muutosvoimaisiin tekoihin.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että globaalisti olemme saavuttamassa vain noin 15 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista aikataulussa. Tavoitteiden solmimisen jälkeen olemme globaalisti kärsineet pandemiasta, sodista ja konflikteista ja globaalista ruokakriisistä, joka on ajanut lähes 50 miljoonaa ihmistä nälänhätään. Elämmekin niin sanottua monikriisien aikakautta, mutta juuri niiden yhtäaikaiseen ratkaisemiseen kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat väylän.
Muutosvoimaisten tekojen tarve kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on silti helpommin sanottu kuin tehty. Onko meillä edes Euroopassa ollut riittävästi rohkeutta aitoon muutokseen, kun sen tarve on iskenyt silmille näkyvämmin kuin vuosikymmeniin? Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi räikeästi päivänvaloon riippuvuutemme Venäjän fossiilisista polttoaineista ja niihin liittyvästä vallan keskittymisestä, korruptiosta ja väkivaltakoneiston ja sodan rahoittamisesta. Silti välttämätön muutos, siirtymä puhtaaseen energiaan ja riippuvuuden vähentäminen fossiilisista tuontipolttoaineista, on ollut takkuista. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan vuonna 2022 maailmassa tuettiin fossiilisten polttoaineiden tuotantoa yli miljardilla miljardilla (triljoonalla) dollarilla. Suomenkin tulee panostaa oikeansuuntaisiin ja pitkäjänteisiin politiikkatoimiin.
-
Suomen on pidettävä kiinni kansainvälisistä sopimusvelvoitteistaan ml. ilmastosopimus ja biodiversiteettisopimus ja varmistettava kotimaisten toimien riittävyys ja pitkäjänteisyys.
-
Suomen on karsittava ympäristölle haitallisia tukia ja tuettava hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti uusiutuvan energian nopeaa lisäämistä.
-
Vihreän siirtymän politiikkatoimia tehtäessä tulee arvioida ja turvata alkuperäiskansojen oikeudet ennakkosuostumusperiaatteen (FPIC) mukaisesti.
-
Kestävän kehityksen strategian 2023-2030 toimeenpanoa on jatkettava pitkäjänteisesti kaikilla kuudella murrosalueella ja kunnianhimon tasoa kiristettävä.
-
Suomen on kannettava globaali vastuunsa ja tuettava taloudellisesti vähiten kehittyneitä maita, jotta ne voivat sopeutua ilmastonmuutoksen negatiivisiin seurauksiin, parantaa ruokaturvaansa ja tehdä kestävän kehityksen siirtymän vaativia investointeja.
Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen auttaisi kuromaan jo syntyneitä kuiluja yhteen
Nykyään 3,3 miljardia ihmistä - puolet ihmiskunnasta - asuu maissa, jotka käyttävät enemmän rahaa velanhoitoon kuin terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Joka kolmatta kehittyvää maata uhkaa ajautuminen finanssipoliittiseen kriisiin. Tarvitaan kiireellisiä ratkaisuja, jotta velkaongelmaan voidaan puuttua ja lieventää velkakriisin leviämisen riskiä kehitysmaissa.
Koronapandemian aikana poissaolollaan loistanut globaali rokotesolidaarisuus osoitti globaalin etelän maiden näkökulmasta jälleen kerran sen, että hyvinvointi on jakautunut eriarvoisesti eikä eriarvoistavien rakenteiden purkamisella tunnu olevan kiirettä. Tähän katkeruuttakin luoneeseen ilmapiiriin on eripuraa kylvävien tahojen kuten Venäjän ollut yllättävän helppo iskeä disinformaatiokampanjoiden keinoin.
Joka vuosi menetetään miljardeja veroeuroja, koska rikkaat yritykset ja yksityishenkilöt siirtävät voittojaan veroparatiiseihin. Verotuksen saralla ei ole olemassa kansainvälistä sopimusrakennetta. Sen sijaan verotuksesta on sovittu kahdenvälisillä verosopimuksilla, joita on yli 3500. Järjestelmä on monimutkainen, ja siinä on monia porsaanreikiä. Köyhimmät maat ovat suurimpia häviäjiä tässä järjestelmässä.
Taloudellisesti vähiten kehittyneet maat kärsivät erityisen paljon nousseista ruuan, energian ja muiden hyödykkeiden hinnoista, mutta niillä on heikoimmat mahdollisuudet vaikuttaa itse tilanteeseensa vakauttamiseen. Afrikan maat maksavat kahdeksan kertaa enemmän lainanhoitokuluja kuin vauraimmat Euroopan maat.
-
Suomen on tuettava kansainvälisten rahoitusrakenteiden uudistamista ja yhteistyön tiivistämistä velkakestävyyden edistämiseksi ja globaalin taloudellisen turvaverkon toteuttamiseksi
-
Kansainvälistä veroyhteistyötä on vahvistettava veronkierron ja laittomien rahavirtojen ehkäisemiseksi. Kansainvälisten verotuskäytäntöjen avoimuutta ja tiedonvaihtoa on lisättävä ja yhteistyön on oltava osallistavampaa.
-
Suomen tulee tukea YK:n pääsihteerin esiin nostamia askeleita kohti maailmanlaajuisen YK:n verosopimuksen aikaansaamista. Askeleet on esitetty kansainvälistä veroyhteistyötä koskevassa raportissa.
Lue lisää:
Suomen YK-liiton koostejuttu 78. yleiskokouksesta: YK:n yleiskokous kokoaa päättäjät kestävän kehityksen, ilmastotoimien, terveyden ja rauhan äärelle