Kannanotto/lausunto

Suomen YK-liiton lausunto Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman Suomen kansallisesta toimintaohjelmaluonnoksesta

Liitto korostaa lausunnossaan, että nuorten ihmisoikeudet sekä moninaisuuden tunnustaminen osana osallistumisen vahvistamista ovat ohjelman kulmakiviä. Lisäksi nuorten rauhantyön ja osallisuuden edistymistä on seurattava luotettavilla mittareilla ja kansalaisjärjestöt on otettava kumppaneiksi ohjelman toteuttamisessa ja seurannassa.

Nuori nainen istuu ulkona kivellä selkä kameraan päin. Harteilla viittana YK:n lippu.
Nuoret tarvitsevat YK:ta ja YK tarvitsee nuorten aktiivista osallistumista. Kuva: Venla Rousku 2019

Suomen YK-liiton lausunto YK:n 2250 – Nuoret, rauha ja turvallisuus 
-päätöslauselman Suomen kansallisen toimintaohjelman luonnokseen

Suomen YK-liitto kiittää vahvaa intersektionaalista näkökulmaa ja nuorten moninaisuuden tunnustamista toimintaohjelmaluonnoksessa. Liitto korostaa ihmisoikeusperustan kuljettamista läpi toimintaohjelman nuorten ihmisoikeuspuolustajien suojelemisen, ihmisoikeuskoulutuksen sekä ennaltaehkäisevien toimien kautta.

Intersektionaalisuus

Suomen YK-liitto pitää tärkeänä, että toimintaohjelmaa toimeenpanevat vastuutahot sitoutuvat omissa sisäisissä sekä ulkoisissa toimissaan intersektionaalisuuteen toimintaohjelman linjausten mukaisesti. Toimeenpanijatahojen on tärkeää tarkastella omia työskentelytapojaan, jotta monenlaisten nuorten osallisuus voidaan integroida toimintaohjelman aktiviteetteihin aidosti. Järjestöt ja kansalaisyhteiskunta tukevat ministeriöitä tarjoamalla keskustelukanavia ministeriöiden ja eritaustaisten nuorten välille ja fasilitoivat dialogia. Vastuu intersektionaalisuuden toteutumisesta toimintaohjelmassa ei kuitenkaan saa jäädä järjestöjen vastuulle.

Indikaattorit

Suomen YK-liitto pitää tärkeänä, että toimintaohjelman tavoitteille sekä toimille luodaan luotettavat mittarit yhteistyössä ministeriöidenvälisen seurantatyöryhmän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Indikaattoreihin tulee kirjata aikaraja toimenpiteille ja seurannalle, ja ne tulee kirjata muotoon, joka kaikkien vastuutahojen on helppo ottaa käyttöön. Lisäksi mittareiden tulee olla saavutettavia ja ymmärrettäviä, jotta muutkin kuin asiantuntijat pystyvät toistamaan ne. Saavutettavat indikaattorit tukevat myös kansalaisjärjestöjen työtä ja antavat raamit raportoinnille ja ohjelmatyön seurannalle.
Toimenpideohjelmaluonnoksessa todetaan, että toimintaohjelmassa eriytetään kansainvälinen ja kansallinen taso, koska haasteet rauhalle ja turvallisuudelle eroavat jonkin verran toisistaan Suomessa ja alueilla, joilla Suomi toimii aktiivisesti konfliktinehkäisyn, rauhanvälityksen ja rauhanrakennuksen parissa.

Suomen YK-liitto korostaa, että nuorisonäkökulma tulee integroida Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin toimintaohjelman kautta. Liitto pitää tärkeänä, että kansainväliselle toimeenpanolle luodaan toimintaohjelmassa omat indikaattorit, jotka otetaan käyttöön rauhantyön, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimissa läpileikkaavasti ja samanaikaisesti. Kansallisessa toimeenpanossa indikaattoreiden tulee nojata jo olemassa olevien ohjelmien indikaattoreihin, kuten kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (2019) sekä Merkityksellinen Suomessa -ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi.

Vastuutahot ja resurssit

Suomen YK-liitto kiittää ulkoministeriötä hyvästä toimintaohjelman luonnosprosessista ja koordinaatioroolista ja toivoo, että myös toimeenpanon aikana hyvä dialogi kansalaisjärjestöjen välillä pysyy ja vahvistuu. Liitto kannustaa ulkoministeriötä edistämään ministeriöiden välisen seurantaryhmän työtä tehokkaasti ja osallistamaan kansalaisjärjestöjä toimintojen tukijoina ja kumppaneina. YK-liitto näkee, että korvamerkittyjen resurssien puuttuessa 2250-työlle ministeriöissä ja järjestöissä, on toimintaohjelman näkökulmat, tavoitteet ja toimet integroitava vastuutahojen päivittäiseen työhön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Vastuutahojen työskentelykäytäntöjä tulee kehittää niin, että ne edistävät nuorten osallisuutta ja kumppanuuksia sekä toimintaohjelman viimeistelyssä että toimeenpanon aikana.

Pandemian vaikutukset nuoriin ja tulevaisuuteen

Toimintaohjelmassa todetaan, että koronaviruspandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia nuorten terveyteen, koulutukseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Erityisesti sosiaalinen eristäytyminen, etäopetukseen siirtyminen ja tulevaisuuden työelämän epävarmuus ovat kasanneet suhteettoman taakan nuorten harteille. Nuoret tarvitsevat erityistä suojelua pandemian pitkäaikaisvaikutuksilta, jotka ovat jo nyt nähtävissä lisääntyneenä ahdistuksena ja mielenterveyden ongelmina.
Suomen YK-liitto toivoo, että YK:n poliittisten asioiden osastolle (DPPA) Suomen vahvistuvan rahoituksen myötä tukea kohdennetaan nuorten osallistamiseen rauhantyössä ja rauhan rakennuksessa. Koronan jälkeisenä aikana on huomioitava myös nuorten koulutuksen, työllistymisen ja sosiaalisen elämän rakenteet ja kehitettävä digitaalisen osallistumisen muotoja yhteistyössä nuorten kanssa.

Suomen YK-nuoriso-osallistumisen kehittäminen

Suomen YK-liitto kiittää ulkoministeriötä yhteistyöstä, jota on tehty YK-nuorisodelegaattiohjelman saralla vuodesta 1997 ja kannustaa Suomea vahvistamaan entisestään nuorten asiantuntijuutta ja kasvattamaan reserviä YK-toiminnassa myös panostamalla JPO- ja UNV-ohjelmiin sekä muihin mahdollisiin nuorten työkokemusta lisääviin vaihto-ohjelmiin.