Maailmanlaajuisesti yli 27 miljoonaa ihmistä oli vuoden 2009 lopussa paossa kotiseutunsa konflikteja ja väkivaltaa oman maansa rajojen sisäpuolella. Luku on suurin sitten vuoden 1994, YK:n Internal Displacement Monitoring Centre -järjestöltä (IDMC) tilaamassa raportissa todetaan. Raportin mukaan syy maan sisäisten pakolaisten määrän kasvuun on maiden sisäisissä, pitkäkestoisissa aseellisissa konflikteissa. Pelkästään viime vuonna 6,8 miljoonaa uutta ihmistä joutui pakenemaan konflikteja maansa sisällä.
Maan sisäisten pakolaisten (Internally displaced people, IDP) määrä on kasvanut vuosina 1997-2009 noin 10 miljoonalla. Valtioiden välisten, virallisten pakolaisten määrä on sen sijaan pysynyt melko tasaisena, vaihdellen samalla aikavälillä 13 miljoonasta 16 miljoonaan.
"Maan sisäisten pakolaisten määrän kasvu kertoo siitä, että tarve humanitaariselle avulle on nyt suurempi kuin koskaan, mutta myös siitä, että pahimmat ennusteemme lähivuosien kehityksestä tässä asiassa ovat toteutumassa", YK:n humanitaaristen asioiden osaston alipääsihteeri John Holmes sanoi raportin julkistamistilaisuudessa. Holmes ennusti kuluvasta vuodesta yhtä vaikeaa kuin edellisestä. Vaatimukset avustusjärjestöjä kohtaan ovat myös kasvaneet, sillä ilmastonmuutos, globaalit ruokakriisit, väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät alttiutta pakolaisuuteen.
Uusien maan sisäisten pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna eniten Pakistanissa, jossa noin 3 miljoonaa ihmistä pakeni armeijan hyökkäyksiä Talibaneja ja muita aseellisia ryhmittymiä vastaan. Suurin osa pakistanilaisista on kuitenkin jo voinut palata kotiinsa.
Maat, joissa maan sisäisten pakolaisten määrät ovat suurimpia, ovat Sudan (lähes 5 miljoonaa), Kolumbia, Irak, Kongon demokraattinen tasavalta, Somalia ja Pakistan. Afrikassa on alueellisesti eniten maan sisäisiä pakolaisia, yhteensä 11,6 miljoonaa. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa puolestaan maan sisäisten pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna eniten (3,5 miljoonasta 4,3 miljoonaan). Arvioidaan, että 21 maassa on ihmisiä, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet aikuisiksi maan sisäisinä pakolaisina.
Ero pakolaisten ja maan sisäisen pakolaisen välillä on kansainvälisessä laissa selkeä, mutta konflikteja paenneille ihmisille on usein sattumankauppaa, ylittävätkö he valtioiden välisen rajan vai eivät. "Maan sisäiset pakolaiset ovat usein köyhempiä ja heikommassa asemassa kuin viralliset pakolaiset, eivätkä he pysty matkustamaan niin kauas konfliktialueilta. Vastuu heidän turvallisuudestaan tulisi olla kunkin maan hallituksella, mutta jotkut hallitukset eivät tunnusta maan sisäisten pakolaisten ongelmaa maassaan", Elisabeth Rasmusson, Norjan pakolaisavun (NRC) pääsihteeri sanoi raportin julkaisutilaisuudessa.
"Pakolaisuus on suuri rasite yhteisöille, joihin maan sisäiset pakolaiset sijoittuvat. Monesti vastaanottajat itsekin tarvitsisivat humanitääristä apua. Lisäksi pitkittyneestä pakolaisuudesta johtuva ihmisten marginalisoituminen voi aiheuttaa vakavia turvallisuusongelmia ja vaikeuttaa rauhan saavuttamista kriiseistä toipuvissa maissa", YK:n Holmes lisäsi.
Linkki IDMC:n raporttiin (pdf)
Kuka on maan sisäinen pakolainen?
YK:n määritelmän mukaan maan sisäiset pakolaiset (IDP, Internally displaced person/people) ovat ihmisiä tai ihmisryhmiä, jotka ovat joutuneet tai tulleet pakotetuiksi jättämään kotinsa omilla asuinseuduillaan aseellisen konfliktien, yleisen väkivallan, ihmisoikeusloukkausten, luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien vuoksi, ja jotka eivät ole ylittäneet kansainvälisesti tunnustettuja valtioiden rajoja.
Kansainvälisessä oikeudessa maan sisäiselle pakolaiselle ei ole määritelmää, eivätkä kansainväliset pakolaislait koske kotiseudultaan paenneita ihmisiä, jotka eivät ole ylittäneet valtioiden välistä rajaa.
Lisätietoa: OCHA