Yleiskokous

YK:n yleiskokous on ainoa foorumi, jolla kaikki maailman valtiot voivat neuvotella ajankohtaisista kansainvälisistä asioista. Se on YK:n tärkein jäsenvaltioiden neuvotteluelin, ja sen jäseniä ovat kaikki YK:n jäsenmaat.

Mitä yleiskokous tekee?

Yleiskokous voi käsitellä mitä tahansa YK:n toimivaltaan kuuluvaa kysymystä paitsi niitä kysymyksiä, joita turvallisuusneuvosto käsittelee.

Se voi aloittaa selvityksiä ja antaa suosituksia, joiden tarkoituksena on edistää kansainvälistä poliittista yhteistyötä. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisista, sosiaalisista tai humanitaarisista kysymyksistä, koulutuksesta, kulttuurista, terveydestä, kansainvälisestä oikeudesta tai ihmisoikeusjärjestelmästä. Jos mailla on keskenään kiistoja tai uhkaavia tilanteita, se voi antaa suosituksia tilanteen selvittämiseksi.

Yleiskokous valitsee turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenmaat. Se myös nimittää YK:n pääsihteerin turvallisuusneuvoston suosituksen perusteella ja valitsee kansainvälisen tuomioistuimen tuomarit yhdessä turvallisuusneuvoston kanssa. Lisäksi yleiskokous ottaa vastaan ja käsittelee YK:n toimielinten työtä käsitteleviä raportteja.

Yleiskokous käsittelee ja hyväksyy YK:n talousarvion kerran kahdessa vuodessa ja päättää kunkin jäsenmaan jäsenmaksun. Jokainen jäsenmaa maksaa vuosittain sille kuuluvan maksuosuuden budjettiin, josta rahoitetaan päämajan toimintaa.

Esimerkiksi rauhanturvatoiminnan, katastrofiavun tai YK:hon kuuluvien järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön rahoitus ei kuulu tähän niin sanottuun sääntömääräiseen budjettiin.

Miten yleiskokous toimii?

Yleiskokous muistuttaa eduskuntaa. Siihen kuuluu täysistunto, jossa pidetään puheita ja äänestyksiä. Joitakin kysymyksiä käsitellään täysistunnossa, toisia taas pääkomiteoissa, joita voi verrata eduskunnan valiokuntiin. Yleiskokouksen alaisuudessa toimii myös paljon muita toimielimiä.

Yleiskokouksen toiminta aina syksyllä New Yorkissa kaksiviikkoisessa yleisistunnossa, jonka avaa YK:n pääsihteeri.

YK:n yleiskokouksen kuusi pääkomiteaa

    1. Aseidenriisunta, kansainvälinen turvallisuus    
    2. Talous
    3. Sosiaaliset, humanitaariset ja kulttuuriset kysymykset
    4. Poliittiset erityiskysymykset, siirtomaajärjestelmän purku
    5. YK:n budjetti                    
    6. Oikeudelliset asiat

Yleiskokous voi kokoontua varsinaisen istuntonsa lisäksi erityisistuntoihin sekä hätäistuntoihin.

Asiat hyväksytään yleiskokouksessa päätöslauselman muodossa. Jokaisella maalla on äänestyksissä yksi ääni. Useimmissa asioissa hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö äänistä, mutta osassa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö.

Yleiskokouksen antamat päätöslauselmat ovat suosituksia eivätkä ne sido jäsenmaita. Ne voivat kuitenkin olla poliittisesti hyvin tärkeitä.

Yleiskokouksen puheenjohtajana toimii pätevä henkilö, joka on jonkun YK:n jäsenmaan kansalainen. Puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenmaiden ryhmittymältä (Afrikka, Aasia, Itä-Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Karibia, Länsi-Eurooppa ja muut) toiselle.