Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

YK:n historiaa

YK:n perustivat toisen maailmansodan voittajavaltiot. Nykyisin lähes kaikki maailman maat ovat sen jäseniä.

Sodan voittajavaltiot liittoutuvat

YK:n suunnittelu alkoi toisen maailmansodan ollessa yhä käynnissä. Termiä Yhdistyneet kansakunnat käytettiin ensimmäistä kertaa tammikuussa 1942. Silloin akselivaltoja (Saksa, Italia, Japani) vastaan liittoutuneet 26 valtiota kokoontuivat Washingtonissa allekirjoittamaan niin sanotun Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen. Julistuksen allekirjoitti myös 21 muuta valtiota.

  • 25.4.–26.6.1945 YK:n perustajavaltiot Puolaa lukuun ottamatta hyväksyivät YK:n peruskirjan ja kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön San Franciscossa.
     
  • 24.10.1945 YK:n peruskirja astui voimaan, kun viisi suurvaltaa (turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto ja Kiina) ja muiden allekirjoittajamaiden enemmistö olivat ratifioineet peruskirjan. YK:lla katsotaan olevan 51 perustajavaltiota.

Kylmä sota jakaa maat kahteen leiriin

Aluksi sodan voittajavaltiot tekivät YK:ssa suhteellisen sopuisaa yhteistyötä. Vuonna 1948 maailmanjärjestö alkoi kuitenkin jakaantua Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain kannattajiin, ja siitä tuli yksi kylmän sodan näyttämöistä. Yhdysvallat haali itselleen paljon valtaa YK:ssa yleiskokouksen avulla. Se nousi johtoasemiin myös uusissa taloudellisissa instituutioissa, Kansainvälisissä valuuttarahastossa ja Maailmanpankissa.

  • 1948 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin.
     
  • 1955 YK sai 16 uutta jäsentä, muun muassa Suomen.

Kehitysmaat voimistuvat

1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa YK sai 43 uutta jäsenmaata, joista monet kehitysmaita. Ne toivat YK:hon lisää näkökulmia. Kylmän sodan aiheuttamien kiistojen lisäksi ristiriitoja alkoikin syntyä rikkaan pohjoisen pallonpuoliskon ja eteläisen pallonpuoliskon köyhien maiden välille. Samaan aikaan sosiaaliset kysymykset, kehitysyhteistyö, naisten aseman parantaminen sekä ihmisoikeudet nousivat YK:ssa yhä tärkeämmiksi.

  • 1961 YK:n ensimmäinen kehityksen vuosikymmen alkoi.
     
  • 1964 YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi perustettiin. Sen ensimmäistä kokousta varten perustettiin kehitysmaaryhmä, G-77, joka ajaa kehitysmaiden taloudellisia etuja.
     
  • 1965 YK:n kehitysohjelma perustettiin.

Yhdysvallat vastaan kehitysmaat

Kun YK:n jäsenkunnasta tuli yhä monipuolisempi, alueellisista ryhmistä tuli tärkeämpiä. Kehitysmaat alkoivat osoittaa omaa tahtoaan. Etenkin Yhdysvallat ajautui niiden kanssa ristiriitoihin, sillä se ei pystynyt enää ajamaan tavoitteitaan yhtä helposti kuin ennen.

  • 1974 Etelä-Afrikka karkotettiin yleiskokouksesta.
     
  • 1977 YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Afrikan asevientikieltoon maan rotuerottelujärjestelmän vuoksi.
     
  • 1983 Yhdysvallat joutui äänestämään yksin turvallisuusneuvostoa vastaan. Päätöslauselma käsitteli Yhdysvaltain miehitystä Grenadassa.
     
  • 1990 YK:n turvallisuusneuvosto antoi Yhdysvaltojen johtamalle liittoumalle luvan taistella Irakia vastaan Persianlahden sodassa.

Kylmä sodan lopusta 2000-luvun haasteisiin

Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, kylmä sota päättyi. Samalla globaali taloudellinen ja poliittinen valta hajautui useamman valtion, järjestön ja monikansallisen yhtiön käsiin.

  • 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi järjestettiin Rio de Janeirossa.
     
  • 2000 YK järjesti vuosituhathuippukokouksen. Sen seurauksena luotiin vuosituhatjulistus, jonka päätavoitteena oli puolittaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteessa onnistuttiin.
     
  • Maaliskuussa 2003 kaksi turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenmaata, Yhdysvallat ja Iso-Britannia, hyökkäsivät Irakiin ilman kansainvälisen yhteisön tukea.
     
  • Syyskuussa 2015 YK:n yleiskokous hyväksyi kestävän kehityksen tavoitteet. Niiden tarkoituksena on poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä.