Kansainvälinen tahdonvastaisesti kadonneiden päivä

International Day of the Victims of Enforced Disappearances

Tahdonvastaisella katoamisella tarkoitetaan pidätystä, vangitsemista tai vapaudenriistoa, joka on valtion toimeenpanema ja jonka tavoitteena on useimmiten vaientaa henkilö tai salata hänen olinpaikkansa. 

Tahdonvastaiset katoamiset ovat merkittävä ihmisoikeusongelma, usein tilanteissa, joissa poliittisia päämääriä pyritään ajamaan väkivalloin.

Ihmisoikeudet kuuluvat täysimääräisinä jokaiselle ihmisille, kaikkialla maailmassa. Jokaisella on myös oikeus olla olemassa, esittää mielipiteensä ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. 

Tahdonvastaiset katoamiset aiheuttavat huomattavaa kärsimystä paitsi uhrille myös hänen läheisilleen. Huoli omaisen olinpaikasta, terveydentilasta ja olemassaolosta voi kestää vuosia, aina vastauksia ei löydy koskaan.

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1992 julistuksen kaikkien henkilöiden suojelemiselta tahdonvastaiselta katoamiselta. Vuonna 2006 YK:n yleiskokous hyväksyi aiheesta yleissopimuksen, joka astui kansainvälisesti voimaan vuonna 2010. Samana vuonna YK:n yleiskokous päätti asettaa elokuun 30. päivän kansainväliseksi tahdonvastaisesti kadonneiden päiväksi.

Suomessa tahdonvastaiselta katoamiselta suojaava YK:n ihmisoikeussopimus astui voimaan 23.4.2023. Yleissopimus velvoittaa sopimukseen sitoutuneita valtioita estämään, rankaisemaan ja selvittämään tahdonvastaisia katoamisia. Sopimus on yksi yhdeksästä YK:n keskeisestä ihmisoikeussopimuksesta. 

Teemapäivän kotisivu

Kansainvälinen yleissopimus kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta, A/RES/65/209

YK:n yleiskokouksen julistus tahdonvastaisilta katoamisilta suojelemiseksi, A/RES/47/133