Ihmisoikeudet

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”

                                                                YK:N IHMISOIKEUKSIEN JULISTUS, 1. ARTIKLA 

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia. Niiden tavoitteena on turvata jokaiselle ihmiselle ihmisarvoinen elämä, turvata perustoimeentulo ja taata yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle ja ovat voimassa kaikkialla henkilön taustasta, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

Ihmisoikeudet ovat:

  • yleismaailmallisia, eli universaaleja. Ne kuuluvat saman sisältöisinä kaikille maailman ihmisille ja ovat voimassa kaikkialla. 
  • luovuttamattomia, niitä ei voida poistaa keneltäkään, ei edes henkilön omalla päätöksellä.
  • toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvia. Yhden oikeuden edistämisellä on suotuisia vaikutuksia muiden oikeuksien toteutumiseen. Vastaavasti yhden oikeuden loukkaus vaikuttaa usein kielteisesti muiden oikeuksien toteutumiseen.
  • perustavanlaatuisia. Vain kaikkein tärkeimmät oikeudet on nimetty ihmisoikeuksiksi.

Ihmisoikeuksien historia

Nykyisin voimassa oleva ihmisoikeuksien normisto laadittiin toisen maailmansodan jälkeen. Sodan tapahtumat ja erityisesti natsi-Saksan toiminta loivat tarpeen laatia kansainvälisesti sitovia sopimuksia rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi.

YK:n peruskirja (1945) ja YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948) loivat pohjan nykyiselle ihmisoikeusjärjestelmälle. Näissä asiakirjoissa ilmaistuja periaatteita on myöhemmin täydennetty lukuisilla kansainvälisillä ja alueellisilla ihmisoikeussopimuksilla.

Kansainvälisen ihmisoikeusnormiston ytimeen kuuluvat myös Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus. Molemmat ovat vuodelta 1966.

Lisäksi YK:n piirissä on laadittu lukuisia muita ihmisoikeussopimuksia. Nykyinen ihmisoikeussopimusjärjestelmä kattaakin koko inhimillisen elämän kirjon.

Ensimmäiset viitteet ihmisoikeusperustaisesta ajattelusta on löydettävissä suurista uskonnoista ja kulttuureista. Ihmisten oikeudenmukainen kohtelu, heikompien puolustaminen ja vääryyttä vastaan toimiminen ovat universaaleja periaatteita, jotka on kirjattu eri uskontojen oppeihin.

Ensimmäinen valtiollinen asiakirja on 1200-luvulla laadittu Magna Charta, jossa määriteltiin hallitsijan ja alamaisten suhteita.

1600-ja 1700-luvun valitusfilosofit kehittelivät järjestelmää kohti nykymuotoa, jota kansallisvaltioajattelu ja itsenäisyysjulistukset syvensivät 1800-luvulla.

Ihmisoikeussopimukset

Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta ja niistä säädetään kansainvälissä ihmisoikeussopimuksissa.  YK:n piirissä laadittujen sopimusten ohella monet alueelliset organisaatiot ovat luoneet paikallisesti voimassaolevaa lainsäädäntöä, joiden velvoittavuus ulottuu kyseisen organisaation jäseniin.
 
Ihmisoikeussopimukset ovat aina valtioiden välisiä sopimuksia. Ratifioidessaan sopimuksen valtio sitoutuu turvaamaan sopimuksessa määritellyt oikeudet jokaiselle alueellaan olevalle ihmiselle. Valtion tulee myös kunnioittaa, suojella ja edistää ihmisoikeuksia ja kansalaisten perusvapauksia niin omassa toiminnassaan kuin yksittäisten ihmisten välisissä suhteissakin. Valtion tulee tehdä tämä riippumatta maan poliittisesta, taloudellisesta tai sivistyksellisestä järjestelmästä.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittelevät minimitason, jota valtioiden tulee omassa kansallisessa lainsäädössään noudattaa.

YK:n piirissä laadittuja ihmisoikeussopimuksia:

Alueellisia ihmisoikeussopimuksia:

Ihmisoikeudet maailmalla

Ihmisoikeuksien toteutuminen on yhä maailmanlaajuinen haaste. Ihmisoikeuksia rikotaan ja loukataan monin paikoin, niin valtioiden kuin yksittäisten kansalaistenkin toimesta ilman rangaistuksen pelkoa. Erityisen haavoittuvaisia ovat ns. erityisryhmät; vähemmistöt ja alkuperäiskansat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset, vanhukset, naiset ja lapset. Useissa maissa on voimassa lakeja tai perinteisiä käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa ihmisoikeuksien periaatteiden kanssa.

Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on olennaista, että ihmisoikeusvelvoitteita noudatetaan ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen. Kidutus, kuolemantuomio, laittomat vapaudenriistot, pakkotyö, ihmiskauppa ja sananvapauden rikkomukset ovat esimerkkejä globaaleista ihmisoikeushaasteista.

Lähde: Amnesty.org

Ihmisoikeuksien valvonta

YK:n Ihmisoikeusneuvosto valvoo ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä. Ihmisoikeusneuvosto on YK:n yleiskokouksen alainen toimielin, joka koostuu 47 jäsenvaltiosta. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan maantieteellisen edustuksen perusteella.

Ihmisoikeusneuvosto käsittelee ihmisoikeuskysymyksiä istunnoissa. Istuntojen ohella sen neljä tärkeintä toimintamekanismia ovat yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR), erityistoimenpiteet, neuvoa-antava komitea sekä valitusmenettely. Ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä, Sveitsissä.

Ihmisoikeussopimuksia valvotaan kunkin sopimuksen omassa toimielimessä, valvontakomiteassa. Sopimuksiin sitoutuneet valtiot ovat velvoitettuja raportoimaan sopimusvelvoitteidensa toimeenpanosta määräajassa. Valvontakomiteat voivat antaa suosituksia ja pyytää valtioilta lisäselvityksiä erityisten ongelmien ratkaisemisessa. Näiden tavoitteena on edistää sopimuksen täysimääräistä toteutumista.

 

Lue lisää:

Globalis.fi

Ihmisoikeudet.net

YK ja ihmisoikeudet - Office of the High Commisioner for Human Rights (englanniksi)

YK:n ihmisoikeussopimustietokanta (englanniksi)

Ajankohtaista ihmisoikeusinformaatiota ulkoministeriön sivuilta

Ihmisoikeussanasto (Ihmisoikeuskeskus)

UN Human rights appeal 2015 (YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston katsaus ihmisoikeustilanteeseen)

Ihmisoikeuksien päivä