YK:n yleiskokous kokosi maailman johtajia New Yorkiin syyskuussa. Seitsemän päivän aikana järjestettiin yleiskokouskeskustelun ja kahdenvälisten tapaamisten ohella lukuisia korkean tason tapahtumia: kestävän kehityksen huippukokous, kehitysrahoituskokous, kolme terveyssektorin korkean tason kokousta sekä ydinaseriisunnan kansainvälisen päivän aseidenriisuntakokous.
Kaikki tärkeimmät ottelut voitetaan vasta toisella puoliajalla
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa ollaan nyt puolivälissä. Agenda 2030 -tavoiteohjelman toimeenpanoa tarkastellaan joka neljäs vuosi yleiskokouksen korkean tason kokouksen yhteydessä. Tänä vuonna järjestettiin toinen kestävän kehityksen huippukokous, SDG Summit, jossa päättäjät hyväksyivät kestävän kehityksen poliittisen julistuksen.
Tähän mennessä vain 15 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista on saavutettu, ja lähes kolmannes on pysähtynyt tai kääntynyt laskuun. On selvää, ettei nykyinen rahoitusarkkitehtuuri ole pystynyt vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteiden edellyttämän rahoituksen mobilisoinnissa.
Pääsihteerin sanoma oli, että olemme poissa polulta ja pahasti jäljessä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta. Muutokseen tarvitaan parempaa hallintoa ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Kansainvälisiä rahoituslaitoksia pitää uudistaa, jotta perustavaa laatua olevat epäoikeudenmukaisuudet oikaistaan. Muuten tavoitteita ei saavuteta. Pääsihteerin sanoin työtä on syytä jatkaa, sillä "tärkeimmät ottelut voitetaan vasta toisella puoliajalla."
Kokouksessa jäsenmaat sitoutuivat uudelleen kestävän kehityksen tavoitteisiin ja monet tukivat pääsihteerin esittämää SDG-stimulaatiopakettia, jonka toteutustavoista oli monenlaisia näkemyksiä. Paketin tavoitteena on kasvattaa kansainvälisten rahoituslaitosten lainoitusmahdollisuuksia vuosittain sadasta miljardista 500 miljardiin kestävän kehityksen edistämiseksi. Marrakeshin tulevissa kansainvälisten rahoituslaitosten kokouksissa nähdään kuinka pitkälle stimuluspaketin kokoamisessa päästään.
Teot puhuvat puolestaan ja raha ratkaisee
Raha ratkaisee pitkälti sen, miten tavoitteet muuttuvat todeksi. YK:n yleiskokouksessa ja sen ohessa järjestetyissä tilaisuuksissa annettiin myös rahoituslupauksia globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.
Saksa on jo toteuttanut kuuden miljardin rahoituslupauksen.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz vaati YK:n pääsihteerin António Guterresin rinnalla ilmastohuippukokouksessa, että ilmastonmuutoksen suhteen on toimittava päättäväisesti. Hän korosti, että Saksan sitoumus tukea kansainvälistä ilmastopolitiikkaa kuuden miljardin euron vuosittaisella rahoituksella on jo toteutunut, kaksi vuotta ennen vuoden 2025 tavoitetta.
Rahoituslupauksia valtioilta
- Espanja vt. pääministeri Pedro Sánchez vahvisti puheessaan Espanjan sitoumuksen julkisen kehitysavun 0,7 prosentin osuudesta BKTL:stä vuoteen 2030 mennessä. Espanjan parlamentti on hyväksynyt asian vahvistavan kestävän kehityksen lain helmikuussa 2023. Lisäksi Sánchez ilmoitti 20 miljoonan euron sitoumuksesta kansainväliselle maatalousrahastolle IFADille ja 120 miljoonan euron lisäyksestä kestävän kehityksen tavoitteiden rahaston rahoitukseen.
- USA ilmoitti myöntävänsä 23 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria lisää USAID:n Tuberkuloosin vastaiseen ohjelmaan, johon USAID on suunnitellut käyttävänsä yhteensä 394 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2023. Yhdysvallat ilmoitti myös merkittävästä lisärahoituksesta YK:n väestörahastolle UNFPA:lle.
- Australia ilmoitti antavansa 15 miljoonaa eroa WHO:n terveydenhuollon hätäapuohjelmaan ja 45 miljoonaa euroa WHO:n vapaaehtoiseen perusrahoitukseen vuoteen 2028 asti. Rahoituksella on tarkoitus auttaa WHO:ta vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantamaan koordinointia pandemioihin reagoinnissa.
- Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti videotervehdyksessä, että Ranska osallistuu Kansainvälisen maatalouden kehitysrahaston rahoitukseen 150 miljoonalla dollarilla vuosien 2025-2027 rahoituskierroksella, mikä on suurin koskaan IFAD:n täydennysrahoitukseen osallistunut rahoitusosuus. Ranska isännöi IFADin 13. täydennyskonferenssia joulukuussa 2023. Varapääsihteeri Amina Mohammed Global Citizen tapahtumassa.
- Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre osallistui The Global Energy Alliance for People and Planet GEAPP:n isännöimään kansainväliseen kokoukseen, jossa keskusteltiin siitä, miten tärkeää on tarjota vakaa energiahuolto pienille ja keskisuurille maille kasvihuonekaasupäästöjä lisäämättä. Gahr Støre ja Rockefeller-säätiön puheenjohtaja Rajiv J. Shah ovat GEAPP:n yhteispuheenjohtajia. GEAPP:n tavoitteena on mobilisoida yksityistä ja julkista pääomaa uusiutuvaan energiaan LIC-maissa. Gahr Støre korosti, että riittävän, kohtuuhintaisen ja puhtaan energian saatavuuden varmistaminen on tärkeää monen matalatuloisen maan kehityksen ja edistyksen sekä maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden kannalta. Støre, ettei minkään maan pitäisi joutua valitsemaan taloudellisen kehityksen ja maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen välillä. Samaan aikaan Norjan ulkoministeriön edustajat valittivat sitä, ettei heille myönnetty puheoikeutta YK:n korkean tason ilmastokokouksessa. Syy liittyy siihen, ettei Norja todennäköisesti saavuta omia ilmastotavoitteitaan kieltäydyttyään hillitsemästä oman öljy- ja kaasuteollisuutensa kasvua.
- Global Citizen -festivaalilla Manhattanin keskuspuistossa maailmankansalaiset tekivät yli 3,3 miljoonan dollarin rahoituslupaukset oikeudenmukaisuuden, planeetan, ruoan ja työpaikkojen puolesta.
Pandemioiden ennaltaehkäisy edellyttää vahvempia investointeja terveydenhuoltoon
Pandemioita ja yleistä terveyskattavuutta käsittelevillä korkean tason kokouksilla pyrittiin lisäämään jäsenmaiden poliittista sitoutumista ja investointeja pandemioiden ennaltaehkäisyyn ja terveysjärjestelmien vahvistamiseen. Terveys liittyy keskeisesti useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten köyhyyden vähentämiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Koronapandemian aikana monenkeskisen yhteistyön merkitys korostui ja yhteistyö myös tuotti tuloksia, vaikka toimintatapoihin ja globaalin rokotesolidaarisuuteen ei kaikilta osin oltu tyytyväisiä. Heikko eteneminen kestävän kehityksen tavoitteissa ja rokotesolidaarisuudessa ovat lisänneet globaalin etelän ja pohjoisen välistä kuilua, joka heijastuu myös muihin YK-neuvotteluihin ja -prosesseihin.
Ainoa tapa poistaa ydinuhka on poistaa ydinaseet
Yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin myös ydinaseidenriisuntaa käsittelevä korkean tason kokous. Presidentti Sauli Niinistö on nostanut sekä kotimaisissa että kansainvälisissä puheenvuoroissaan ydinaseuhan mahdollisuutta ja muistuttanut tuhon lopullisuudesta, jos ydinaseita käytetään. YK:n pääsihteeri Guterres käytti samansuuntaisen puheenvuoron kokouksen alussa ja aiheeseen tartutaan myös hiljattain julkaistussa poliittisessa New Agenda for Peace -selonteossa.
Geopoliittinen epäluottamus ja lisääntynyt kilpavarustelu ovat nostaneet ydinuhan uudelle tasolle. Kansainvälisissä aseidenriisuntaneuvotteluissa on poljettu paikoillaan ja osittain otettu jopa takapakkia. Vuosikymmeniä jatkuneiden neuvottelujen tuloksia ollaan nyt tekemässä tyhjäksi erityisesti ydinaseiden käytön, levittämisen ja testaamisen osalta.
Guterres vaati jäsenmaita sitoutumaan ydinaseettomaan maailmaan.
Kokouksessa pääsihteeri Guterres vaati jäsenmaita sitoutumaan uudelleen ydinaseettomaan maailmaan. Ydinasevaltioiden tulisi näyttää tietä täyttämällä aseriisuntavelvoitteensa ja sitoutumalla siihen, etteivät ne koskaan käytä ydinaseita missään olosuhteissa. Tämä tarkoittaisi ydinaseriisunta- ja ydinsulkujärjestelmän vahvistamista, sekä ydinaseiden leviämisen estämistä ja ydinaseiden kieltämistä koskevien sopimusta avulla. Kaikkien maiden tulisi myös ratifioida ydinkoekieltosopimus ja keskeyttää välittömästi kaikki ydinkokeet.
Myös strategisten ja tavanomaisten aseiden välisten rajojen hämärtyminen sekä uusien ja kehittyvien teknologioiden hyödyntäminen asevarustelussa edellyttää jäsenmailta aktiivisia toimenpiteitä ja valvontaa.
Aavan meren sopimus etenee
Valtamerten suojelua koskeva sopimus keräsi yleiskokouksen kolmen ensimmäisen päivän aikana yli 80 allekirjoitusta. Myös Suomi allekirjoitti aavan meren sopimuksena tunnetun BBNJ (Biodiversity Beyond National JurisdictioN) -sopimuksen.
Sopimus on jatkoa YK:n biodiversiteettikonferenssissa vuonna 2022 tehdylle sopimukselle suojella 30 prosenttia maailman meristä ja maista vuoteen 2030 mennessä. Sopimus antoi maille mahdollisuuden luoda suojeltuja merialueita kansainvälisille vesille, joista allekirjoitushetkellä vain yksi prosentti on suojeltu.
Sopimuksessa vahvistaa vaatimuksia ympäristövaikutusten tutkimisesta aavalla merellä ehdotettujen toimintojen osalta, mukaan lukien kalastus ja meriliikenne, syvänmeren kaivostoiminta ja muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät geotekniset ohjelmat. Sopimus tulee voimaan 120 päivän kuluttua siitä, kun vähintään 60 maata on ratifioinut sen omassa prosessissaan. Toiveena on, että sopimus tulisi voimaan vuoteen 2025 mennessä, jolloin järjestetään YK:n seuraava valtamerikonferenssi.
Australian ulkoministeri Penny Wong totesi, että Australia aikoo antaa seuraavien viiden vuoden aikana 1,8 miljoonaa euroa vuosittain sopimuksen tukemiseen ja sen ratifioinnin edistämiseen muissa Tyynenmeren maissa.
Finland reached an important milestone in the #RaceForRatification when FM @elinavaltonen signed the #BBNJ agreement today at the UNHQ in New York.
— MFA Finland 🇫🇮 (@Ulkoministerio) September 20, 2023
The agreement is a critical instrument in enhancing the conservation of the oceans.#UNGA78 #FIUNGA78 pic.twitter.com/H3qvtyYJnA
Ukraina vahvasti esillä jäsenmaiden puheenvuoroissa
Lähes kaikissa puheenvuoroissa käsiteltiin kestävän kehityksen tavoitteiden hidasta etenemistä, ilmastonmuutosta, ympäristön tilaa, tasa-arvoa, tuleviin pandemioihin varautumista, tekoälyn vastuullista käyttöä ja YK:n uudistumista. Erityisesti turvallisuusneuvoston jäsenpohjan laajentaminen ja toimintamallien muuttaminen demokraattisemmiksi ja edustavammiksi nykyisen viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeuden vahvistaman päätösvallan rajoittamiseksi.
Puheenvuorot aloitti perinteisesti Bralisilia, jonka presidentti Lula da Silva vahvisti maan sitoumuksen yhteisesti asetettuihin ilmastotavoitteisiin ja Amazonin sademetsiensuojeluun. Kokouksen toisen puheenvuoron käytti odotetusti presidentti Joe Biden, joka vahvisti Yhdysvaltojen jatkavan tukea Ukrainalle, YK:n turvallisuusneuvoston uudistamiselle sekä yhteistyön jatkamisen esimerkiksi Unescon ja UNFPAn kanssa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui niin ikään heti tiistaiaamupäivänä. Puheessaan hän pyysi lisää tukea Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi ja esitteli oman kymmenen kohdan rauhansuunnitelmansa. Zelenskyi tapasi myöhemmin viikolla Bidenin kahden kesken valkoisessa talossa ja sai lupauksen uusista asetoimituksista kuitenkin ilman toivomiaan pitkän kantaman ohjuksia. Ukrainan sota ja sen seuraukset nousivat esiin useissa yleiskokouksen puheenvuoroissa.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz totesi, ettei 2000-luvun moninapaisessa maailmassa ole tilaa imperialismille. "Rauhaa ilman vapautta kutsutaan sorroksi. Rauhaa ilman oikeutta kutsutaan diktatuuriksi. Myös Moskovan on vihdoin ymmärrettävä tämä", hän sanoi. Venäjä on vastuussa Ukrainan sodasta ja Venäjän presidentti Vladimir Putin voi lopettaa sodan milloin vain yhdellä käskyllä.
Tämä nousi esiin myös keskiviikkona pidetyssä turvallisuusneuvoston Ukraina erityisistunnossa, jossa Venäjä yritti estää presidentti Zelenkyiä puhumasta ennen turvallisuusneuvoston varsinaisia jäseniä. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Albanian pääministeri vastasi tähän, ettei presidentti Zelenskyin tarvitse puhua täällä ollenkaan, jos te lopetatte hyökkäyssotanne.
Niinistö korosti haasteiden ratkaisemista yhdessä
Presidentti Sauli Niinistö piti presidenttikautensa viimeisen puheen toisena kokouspäivänä. Niinistö pohti sitä, miten maailma muuttunut hänen 11 vuotisen kautensa aikana ja olemmeko onnistuneet tehtävässämme.
"Maailmasta on tullut entistäkin monimutkaisempi. Globaalit jännitteet ovat korkealla, ja suurvaltakilpailu kiihtyy. Erilaiset maailmankuvat näyttävät olevan keskenään törmäyskurssilla", pohti Niinistö. Presidentti korosti, että monet maailman kohtaamista haasteista ovat sellaisia, jotka on ratkaistava yhdessä. Luottamuksen vahvistaminen on avainasemassa tässä työssä.
"Kuten pääsihteeri Guterres eilen osuvasti totesi, Yhdistyneet kansakunnat luotiin juuri tällaisia hetkiä varten – hetkiä, jolloin vaara on suurimmillaan ja yhteisymmärrys pienimmillään", summasi Niinistö.
Closing my visit to New York and #UNGA with a meeting with @antonioguterres. I welcome the SG’s Our Common Agenda and efforts to reform the UN to better respond to the challenges we are facing. The UN was created for moments like this – let’s make sure it rises to the occasion. pic.twitter.com/t7OPzOjcMh
— Sauli Niinistö (@niinisto) September 21, 2023
Osallistujina 88 valtionjohtajaa ja 42 hallituksen johtajaa
Vuoden 2023 yleiskeskustelun teemana oli: "Luottamuksen uudelleenrakentaminen ja maailmanlaajuisen solidaarisuuden palauttaminen: Toimintaohjelman 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen vauhdittaminen kohti rauhaa, vaurautta, edistystä ja kestävyyttä kaikille".
Istuntoon osallistui YK:n mukaan 88 valtionjohtajaa, 42 hallituksen johtajaa, 650 ministeriä ja 13 000 jäsenmaiden virallisten delegaatioiden jäsentä. Kokousta seurasi paikan päällä myös 2 600 median edustajaa. Yli sataan oheistapahtumaan rekisteröityi erityispasseilla reilut 40 000 osallistujaa.
Suomen delegaatiota johtivat presidentti Sauli Niinistö, ulkoministeri Elina Valtonen sekä kauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio. Terveyssektorin kokouksiin osallistui lisäksi valtiosihteeri Laura Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä valtiosihteeri Timo Jaatinen ympäristöministeriöstä.
Delegaatioon kuului myös UN Global Compact Suomen kolmentoista jäsenyrityksen edustajista koostuva yritysvaltuuskunta. Kansalaisjärjestöjä delegaatiossa edustivat Helena Laukko YK-liitosta, Juha-Erkki Mäntyniemi Fingosta, Rilli Lappalainen Demosta ja Tapio Laakso Kirkon Ulkomaanavusta. YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko on UN Global Compact Suomen hallituksen jäsen ja osallistui osin myös yritysdelegaation ohjelmaan.
Yritysjohtajat muutoksen tekijöinä
Suomalainen yritysvaltuuskunta osallistui SDG action viikonlopun ja SDG Summitin ohella YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon aikana järjestettyyn YK:n Global Compactin Leaders Summitiin ja yksityisen sektorin oheistapahtumiin, joissa tarkasteltiin yksityisen sektorin panosta SDG:iden edistämisessä ja vastuullisuuden kehittymistä Global Compactin tavoitteiden mukaisesti.
Otsikolla ”Forward Faster” järjestetty yritysjohtajatapaaminen avattiin toteamalla, että olemme tulleet tänne tekemään muutoksia emme antamaan lupauksia. Kokouksen käsiteltiin yritysten johtajuutta kriisien aikana, jaettiin kokemuksia ja parhaita käytänteitä sekä keskusteltiin yhteisistä haasteista. Tapahtuman tavoitteena oli inspiroida ja haastaa organisaatiot etenemään nopeammin asettamalla mitattavissa olevia, uskottavia ja kunnianhimoisia tavoitteita viidellä alueella: sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastotoimet, toimeentuloturva, veden sietokyky sekä rahoitus ja investoinnit, joilla yksityissektorilla on parhaat mahdollisuudet edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Mielenkiintoista keskustelua käytiin elämiseen riittävän palkan varmistamisesta maailmanlaajuisesti. Suomalaiset yritysedustajat osallistuivat keskusteluihin aktiivisesti panelisteina.
Global Compactin UNGA-valtuuskunta tapasi matkan aikana myös kauppa - ja kehitysministeri Ville Tavion ja Suomen pääkonsuli Jarmo Sarevan lounaan merkeissä. Tilaisuudessa Fortumin kestävän kehityksen johtaja Ulla Rehell esitteli ministerille yritysten yhteisen kannanoton, jossa ne sitoutuivat uudelleen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ja toivoivat Suomen hallitukselta vahvaa etunojaa ja edelläkävijyyttä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämiseksi yhteistyössä yritysten kanssa. Vastuullinen liiketoiminta on elintärkeää myös suomalaisten yritysten kilpailukyvyn, kasvumahdollisuuksien ja siten tulevaisuuden turvaamiseksi.
Lue lisää: UN Global Compact Finland verkoston kannanotto.
Lue Helena Laukon blogi: Mitä jäi käteen yleiskokouksesta?
Osallistu: YK-aamukahvit - Millä eväillä eteen päin yleiskokouksen jälkeen?
