Uutinen

Korona kurittaa sodan runtelemaa Afganistania – turvataloista apua toimittajille

"Todella pahalta näyttää", toteaa Susanna Inkinen, joka on työskennellyt Afganistanissa 12 vuoden ajan.

Susanna Inkinen burkassa Kabulissa
Kuva: IMS.

Mitä pandemian leviäminen tarkoittaa maissa, joissa ei ole toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää? Miltä näyttää tilanne 37 miljoonan asukkaan Afganistanissa, jossa on kolme lääkäriä kymmentätuhatta ihmistä kohden?

Afganistanissa toimivat kansalaisjärjestöt ovat erittäin huolissaan tilanteesta, koska maassa ei ole toimivaa terveydenhuoltoa. ”Todella pahalta näyttää”, tiivistää Susanna Inkinen.

Inkinen työskentelee kansainvälisessä mediatukijärjestössä International Media Support ja hän johtaa järjestön Afganistanin operaatiota. Inkinen on ollut rakentamassa Afganistaniin median turvajärjestelmää (Afghan Journalists safety Committee), joka tukee paikallisia toimittajia monin eri tavoin, muun muassa evakuoimalla ja kouluttamalla. Afganistanin osalta pahimmat koronaennusteet kertovat, että 25 miljoonaa ihmistä sairastuu ja kuolonuhrien määrä nousee 600 000 – 700 000:een.

Tilanne leviää pahasti.

"Tilanne leviää pahasti", ennustaa Inkinen. Ennen pääsiäistä Afganistanissa oli alle 500 testattua koronaan sairastunutta ja 14 kuollutta, mutta testauskapasiteetti on maassa erittäin pieni.

Maan asukkaista yli 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella ja pulaa on vedestä ja saippuasta, puhumattakaan koronatartuntojen ennaltaehkäisyyn tarvittavista välineistä. Haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvat muun muassa pakolaiset, köyhimmät ihmiset ja kaduilla elävät lapset.

Pandemian leviämiseen vaikuttaa se, että Afganistaniin on palannut ihmisiä koronaviruksen runtelemasta naapurimaasta Iranista noin tuhannen ihmisen päivätahdilla. Osa palaajista on paennut koronaa, osa on menettänyt työpaikkansa Iranin talouden lamassa.

Afganistanissa miljoonakaupunki Kabulissa ja muissa isoissa kaupungeissa on tällä hetkellä määrätty asukkaat pysymään kotonaan kolmen viikon ajan. Kielto on vaikea ihmisille, jotka elävät kädestä suuhun.

Alkamassa on ramadan ja lämpötilat ovat nousussa. Se tarkoittaa sitä, että vedestä on pian pulaa. ”Se on tikittävä pommi. Sieltä puuttuu vähän niin kuin kaikki”, tiivistää Inkinen. Tilanteeseen vaikuttaa vahvasti se, millaisia ohjeita uskonnolliset johtajat ihmisille antavat. Moskeijoita on edelleen auki.

Kaksi presidenttiä, sota ja äärijärjestö talibanit haasteena

Ennakointia ei mitenkään helpota Afganistanin lähtökohdat. ”Poliittinen sota ja sisäinen tilanne, jossa mikään ei toimi”, luettelee Inkinen. Kahden presidentin johtamassa maassa yritetään edelleen järjestää rauhanneuvotteluja ääriliike talibanien kanssa. Käytännössä Taliban hallitsee yli kolmannesta maasta. Inkinen kertoo, että aiemmin talibanit ajoivat väkivaltaisuuksilla muun muassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön pois alueelta, mutta nyt tilanne on muuttunut.

”Talibanit ovat perustaneet omia terveysasemia ja sitoutuneet siihen, että eivät iske terveyskohteisiin.”

Inkisen mukaan koronalla on yhteiskunnalliseen tilanteeseen kerrannaisvaikutukset, joita on hyvin vaikea ymmärtää. ”Pelkään, että tämä tilanne ruokkii siellä meneillään olevaa konfliktia.” Merkkejä on jo ollut nähtävillä ja Kabulin kaduilla on jo nähty levottomuuksia.

Turvataloista apua toimittajille

Inkinen on viettänyt Afganistanissa noin 180 päivää vuodessa 12 vuoden ajan, joten maa on tuttu. Inkisen järjestö IMS/AJSC  on ollut mukana kampanjoimassa ja levittämässä median välityksellä tietoa koronan ennaltaehkäisemisestä.

Järjestöllä on 68 omaa työntekijää ja lisäksi sillä on 12 maakunnissa paikallistoimistoja paikallisten toimittajien, mediatalojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sodan keskellä toimittajat ovat turvattomassa asemassa. ”Kun Taliban ottaa haltuun yhden maakunnan, se jahtaa ensimmäiseksi kansainvälisen työn tekijöitä ja toimittajia.”

Inkinen on ollut vetämässä pelastusoperaatioita ja muun muassa evakuoinut yli 130 toimittajaa talibanien hyökkäysten edetessä. Tällä hetkellä Afganistanissa on noin 1100 naistoimittajaa ja 3500 miestä, mutta monet jäävät työttömksi koronakriisissä.

”Voimme välittää satellittipuhelimien kautta tietoa omalle väelle. Meillä on jo olemassa turvatalot, joissa on toimittajanaisia, joiden perheet ei halua, että he ovat toimittajia tai heidän perässä on talibaneja.” Turvataloja on myös miestoimittajille.

Nyt järjestö on varautunut koronapandemiaan järjestämällä turvataloja, jotka ovat koronapositiivisten toimittajien käytössä. Turvataloissa on myös koronatartunnoilta suojattuja tiloja toimittajille, jotka muuten joutuisivat tekemään töitä kotona, mutta haluavat välttää tartuntaa.

Kabul
Kabulissa eletään tiiviisti. Kuva: IMS.