Valtiot, EU, kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut toimijat valmistautuvat parhaillaan vuoden tärkeimpään ilmastokokoukseen eli YK:n ilmastosopimuksen 28. osapuolikonferenssiin (COP28).
Marras-joulukuun vaihteessa järjestettävä vuotuinen kokous on nyt ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan. Vuosi 2023 on jäämässä historiaan vuotena, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alkaneet näkyä ympäri maapallon yhä kiihtyvinä sään ääri-ilmiöinä.
Samaan aikaan tiedeyhteisö varoittaa, ettei aikaa maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttämiseksi ole enää kovin paljon. ”Joskus puhutaan väli-COPeista ja huippu-COPeista, mutta kyllähän maailman tilanne on niin vakava, ettei väli-COPeja enää ole. Eli kokous on hirvittävän tärkeä, vaikka varsinaisella kokousagendalla ei olekaan kovin isoja päätösasioita”, luonnehtii ympäristöjärjestö WWF Suomen ohjelmajohtaja Bernt Nordman.
WWF osallistuu ilmastokokouksiin tarkkailijajäsenenä. Myös Nordman on matkustamassa Arabiemiirikunnissa sijaitsevaan Dubaihin, jossa kokous tänä vuonna järjestetään.
Aikataulusta ollaan jäljessä
Yhdeksi kokouksen keskeisimmistä aiheista nousee todennäköisesti niin sanottu global stocktake. Se tarkoittaa, että nyt tarkastellaan ensimmäistä kertaa, miten hyvin maailman maat ovat kokonaisuudessaan noudattaneet Pariisi ilmastosopimuksen velvoitteita.
Vuonna 2015 hyväksytyn sopimuksen mukaan maapallon lämpeneminen täytyy pitää alle 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Valtiot pyrkivät siihen leikkaamalla päästöjään omien tavoitteidensa pohjalta.
Syyskuussa ilmestyneen raportin mukaan valtiot eivät ole onnistuneet tehtävässään. Siinä tarkastellaan päästövähennysten lisäksi myös muita ilmastotoimia.
”Raportti osoittaa, että monella osa-alueella ollaan aikataulusta jäljessä. Ei ole tehty riittävästi ilmastonmuutoksen torjumisen eikä sopeutumisen puolella, ja myös rahoituskysymys hiertää. Nyt odotetaan, että maailman valtiot vetäisivät sen pohjalta johtopäätöksiä”, Nordman kertoo.
Riitelyä rahasta luvassa
Kokouksen toinen keskeinen aihe on raha, josta ilmastokokouksissa on riidelty monta vuotta. Kehittyvät maat haluaisivat rikkaiden maiden maksavan niille korvauksia ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista, auttaisivat niitä sopeutumaan sen vaikutuksiin ja torjumaan sitä tehokkaammin. Monet lupaukset ovat jääneet kuitenkin toteuttamatta.
Viime vuonna saavutettiin jonkinlainen läpimurto, kun Egyptin Sharm el-Sheikhin kokouksessa sovittiin menetyksiä ja vahinkoja korvaavan uuden rahaston perustamisesta.
Vyyhti on takkuinen ja haastava.
Rahaston perusrakenteita suunnittelee komitea, jonka rinnakkaispuheenjohtajana toimii ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia. Hän on myös toinen EU:n pääneuvottelijoista ilmastokokouksessa.
”Tarvitaan selkeät suositukset siihen, millainen rahasto on, mitä se tekee ja minkälainen institutionaalinen rakenne siinä on. Se, kuka maksaa ja minkä verran, jää kuitenkin jatkotyöksi jollekin muulle, ei komitealla”, Honkatukia kertoo.
Komiteassa on mukana neuvottelijoita sekä kehittyvistä maista että teollisuusmaista. ”Vyyhti on takkuinen ja haastava, ja näkemykset ovat hyvinkin erilaisia. Selvää on, että rahoitustasoja täytyy ilmastotuhojen takia lisätä, mutta missä määrin se tehdään jo olemassa olevien välineiden kautta – siinä on merkittäviä näkemyseroja.”
EU:lta odotetaan vahvoja linjauksia
Valtiot ovat todennäköisesti samaa mieltä sentään siitä, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Tämänhetkisten arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 43 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jotta lämpötila ei nousisi yli pelätyn 1,5 asteen rajan.
Dubain kokouksessa yritetään edistää myös niin sanottua mitigaatiotyöohjelmaa, jonka tavoitteena on laatia tarkempia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nordman toivoo etenkin EU:lta vahvoja linjauksia.
”EU:n pitää ajaa fossiilisten polttoaineiden alasajokirjauksia ja siihen liittyen kirjauksia fossiilisten polttoaineiden tukemisen lopettamisesta.”
Fossiilisista luopumisesta voi tulla kokouksen kuuma peruna
Juuri fossiilisista polttoaineista luopumisesta voikin tulla kokouksen kuuma peruna, vaikka se ei virallisesti ole asialistalla. Julkinen keskustelu aiheesta käy kuitenkin yhä kiivaampana, ja etenkin YK:n pääsihteeri António Guterres on muistuttanut, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava vaiheittain kokonaan.
Haasteena ovat kuitenkin öljy- ja kaasuvaltiot sekä -yritykset. Tänä vuonna vaikeuksia aiheuttaa myös se, että kokouspaikkana on juuri Arabiemiirikunnat, joka on vahvasti öljystä ja kaasusta riippuvainen maa. Puheenjohtajanakin toimii maan kansallisen öljy-yhtiön puheenjohtaja Sultan Al-Jaber.
Silti nyt voi olla se vuosi, jolloin fossiilisista polttoaineista luopuminen nostetaan toden teolla esiin, Nordman toivoo. ”Vastuullisten johtajien pitäisi nyt hyväksyä, että loput fossiiliset on jätettävä maahan. Tätä on pohjustettu niin kauan, että olen optimisti.”
Hänen mukaansa toivoa luo myös se, että ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat hyvin pitkälti jo tiedossa. ”Tiedämme, miten meidän pitäisi tuottaa ruokaa, millaista teollisuutta pitäisi olla ja miten pitäisi liikkua. Muutos on työläs, mutta toivotonta tämä ei ole.”
Dubain ilmastokokous järjestetään 30.11.–12.12.2023.
Tämä artikkeli on tuotettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.