joulukortti.jpg

Kuva: YK-liiton joulukortissa 2015 oli kuva pakolaisleirillä nukkuvasta syyrialaismiehestä. Kortissa kehotettiin vastaanottajaa lahjoittamaan YK-liiton kampanjalle, joka kerää varoja YK.n toiminnan tukemiseksi Syyriassa.

UTAGoesUN: Pakolaiskriisin monet kasvot

Kyseiselle kriisille on annettu monta nimeä, joista pakolaiskriisi ja muuttoliike lienevät tunnetuimmat. Tilanne on saanut mediassa paljon palstatilaa ja lietsonut myös vihapuhetta. Monet poliitikot, mukaan lukien tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ovat antaneet lausuntoja pakolaiskriisiin liittyen. Monissa Euroopan maissa turvapaikanhakijoiden määrän kasvu aiheuttaa huolta, ärtymystä, hämmennystä tai jopa vihaa.

Niin kutsutusta ”elintasopakolaisuudesta” on käyty kärkästäkin keskustelua ja turvapaikanhakijoihin on kohdistunut ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä. Tässä tekstissä en aio mennä syvälle pakolaiskriisin lähtösyihin vaan pohdin pakolaiskriisin monimutkaisuutta ja ongelmallisia näkökulmia. Pakolaiskriisiä ei ratkaista sormia napsauttamalla, vaan se vaatii organisoitumista, solidaarisuutta ja ennen kaikkea ihmisoikeuksien kunnioitusta kaikessa laajuudessaan. On siis hyvä tuoda ilmi myös seikkoja, joita ei ensimmäiseksi tulisi ajatelleeksi.

Käytetyllä termillä on iso merkitys: käsitteet antavat raamit itse ilmiölle, mutta myös ihmisille ja määrittävät kenellä on oikeus saada apua missäkin tilanteessa. On sanomattakin selvää, että YK:lla on suuri rooli tämän valtavan ja kasvavan humanitaarisen kriisin kohdalla. YK:n rooli ei tosin rajoitu ainoastaan konkreettisen avun tarjoamiseen, vaan YK:lla on tärkeä normatiivinen rooli ja tehtävä pakolaiskriisistä tiedottamisessa ja mielikuvien rakentamisessa.

Jakautuva yhteiskunta niin Suomen kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden tasolla johtavat kansainvälisten sopimusten rikkomiseen ja ihmisoikeusloukkauksiin. Pakolaiskriisissä on unohdettu vastuu, oikeudenmukaisuus ja itse ihmiset kuvien ja termien takana. Hätää ei voida mitata vaan jokaisella on oikeus turvalliseen, inhimilliseen ja hyvään elämään. Kasvava rasismi ja vihapuhe ovat pakolaiskriisin lieveilmiöitä, joiden kanssa YK tekee töitä kansallisella tasolla muun muassa valvomalla YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteita.

Keitä pakolaiset ovat?

Pakolaistilanteen syiksi voidaan luetella esimerkiksi Lähi-idässä vuosikausia jatkunut epävakaus. Epävakauden syyt ovat moninaiset ja juurtuneet syvälle. Muun muassa Afganistanin sota ja viimeisimpänä Syyrian sota ovat aiheuttaneet pakolaisvirtaa niin muihin Lähi-idän maihin kuin Eurooppaankin. Taloudelliset vaikeudet ja ilmaston muuttuminen ovat syitä, joiden takia monet jättävät kotinsa. Myös valtioiden sisäisiä pakolaisia on useita kymmeniä tuhansia.

Heinäkuussa 2015 turvapaikanhakijoiden määrä Eurooppassa kohosi ensimmäistä kertaa yli 100 000 yhdessä kuukaudessa, joka on yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2014. Vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä turvapaikkaa oli hakenut yhteensä 430 600, joista 96 % oli ensi kertaa hakemassa turvapaikkaa.

Tuhansien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten saapuessa Euroopan unionin rajalle, EU:n ja YK:n yhteistyön merkitys ja toimivuus korostuu. Erityisesti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työ pakolaiskriisissä on keskeinen ja kaipaa lisänäkyvyyttä tekemilleen operaatioille ja järjestelyille.

On hyvä huomata, että pakolaisuus on koko YK:n työtä läpäisevä teema. Pakolaiset ovat äärimmäisen heikossa asemassa ja erityisesti naiset, lapset ja vanhukset ovat haavoittuvia ryhmiä haavoittuvan ryhmän sisällä: 80% pakolaisista on naisia ja lapsia. Turvapaikanhakijoita tulee monesta eri maasta, eri taustoista ja lähtökohdista. Kriisejä syntyy niin ilmastonmuutoksesta kuin uskonnollisista eroavaisuuksista johtuen. Kokonaisia kyliä tuhotaan, seksuaali-, etnisyys- ja uskontovähemmistöjä vainotaan tai ruokaa ei riitä. Työttömyys kukoistaa ja nuorten saattavat radikalisoitua.

Yhtä ”esimerkillistä” turvapaikanhakijaa ei siis ole olemassa. Kaikille pallomme ihmisille on taattava yhteneväiset mahdollisuudet elää turvassa ja tasa-arvossa. Tämä on Yhdistyneiden kansakuntien työn punainen lanka. Kansainvälisen politiikan opiskelijana mietin keinoja, joilla ennakkoluuloja pakolaisia ja turvapaikanhakijoita saataisiin hälvennettyä ja oloja parannettua. Jokaisella meillä on tässä oma roolimme. Asioiden kyseenalaistaminen on tervettä ja medialukutaito toivottua. Täydelliseen ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmaan on tähdättävä vaikka usko horjuisi. Tämän vuoksi YK on olemassa.

Teksti: Meri Hätönen

Kirjoittaja osallistui Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintomatkaan YK:iin huhtikuussa 2016 ja valmistelee pro gradu -tutkielmaa blogin tematiikasta. Opiskelijan kirjoituksessa esittämät näkemykset ovat hänen omiaan eivätkä välttämättä edusta YK-liiton kantaa.

Lähteet:

Frontex (18.8.2015)

eurostat.fi

UNHCR


Julkaistu: 15.6.2016