Suomen YK-liiton lausunto ulkoasiainhallinnon YK-strategiaan

Suomen YK-liitto kiittää mahdollisuudesta vaikuttaa Suomen YK-strategian valmisteluun ja lausuu pyynnöstä seuraavaa:

YK:n uudistaminen on välttämättömyys

YK:lla on maailmanlaajuisena yhteistyöjärjestönä ainutlaatuinen asema oikeudenmukaisemman globalisaation edistämisessä ja valtioiden sitouttamisessa yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen taakse. Tämän vuoksi myös Suomen tulee kaikin tavoin vahvistaa YK:n legitimiteettiä ja toimintakykyä ja siten parantaa järjestön toimintaedellytyksiä. YK:n ja ennen kaikkea turvallisuusneuvoston uudistaminen olisivat tärkeä askel tähän suuntaan. Vuoden 2013 Inhimillisen kehityksen raportti kuvaa oivallisella tavalla Etelän nousua ja globaalissa dynamiikassa tapahtuvia muutoksia. Entisistä kehittyvistä maista on tullut nousevia talouksia ja vallankäyttäjiä, joiden poliittinen ja taloudellinen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi.

Tarve YK:n uudistumiselle onkin huomioitu kiitettävästi YK-strategian johdanto-osuudessa, joka antaa kattavan ja selkeän kuvan Suomen YK-politiikasta ja sen keskeisistä painopisteistä. Johdannon ja toimintaohjelman välillä on kuitenkin huomattavissa jonkin verran painotuseroja ja joidenkin teemojen kuten demokraattisten instituutioiden osalta toimenpide-ehdotukset puuttuvat. Rauha- ja turvallisuus -osio puolestaan on toimintaohjelmassa huomattavasti johdantoa painotetummin esillä ja laaja-alainen kotimainen yhteistyö YK-politiikan vaikuttavuuden lisäämiseksi jää puolestaan huomiotta johdannossa.

YK-liitto pitää hyvänä asiana sitä, että Suomi pitää YK:ta jatkossakin keskeisenä välineenä konfliktien ehkäisemisessä ja painottaa samalla turvallisuusneuvoston toimintakyvyn vahvistamista. Myös laajempien YK-rakenteiden ja yhden YK:n näkökulman kasvattamista olisi aktiivisesti edistettävä maailmanjärjestön legitimiteetin ja toimintakyvyn varmistamiseksi tuleviksikin vuosikymmeniksi. YK:n johdonmukainen uudistaminen on aivan keskeinen edellytys sille, että YK säilyttää painoarvonsa ja päätöksen- ja aloitteentekokykynsä niin rauhan ja turvallisuuden, kehityksen kuin ihmisoikeuksienkin saralla.

Kunnianhimoiset tavoitteet vuoden 2015 jälkeenkin

Vuosituhattavoitteiden toteutusjakso on osoittanut, että ratkaisukeinot maailman ongelmiin ovat löydettävissä ja taloudelliset resurssit antavat siihen mahdollisuuden, mikäli poliittista tahtoa löytyy riittävästi. Inhimillisen kehityksen raportin mukaan nousevien talouksien saavutukset johtuvat suurilta osin investoinneista koulutukseen, terveys- ja sosiaaliohjelmiin sekä avoimeen osallistumiseen nykyaikaisessa verkostoituneessa maailmassa.

Suomen olisikin panostettava juuri poliittisen tahdon saavuttamiseen niin vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden aikaansaamiseksi kuin niiden toimeenpanemiseksi. Sitoutuminen YK:n köyhyyden vähentämistavoitteeseen ja kehitysyhteistyömäärärahan tason korottaminen sen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta on ensimmäinen askel tähän suuntaan. Samaan aikaan monenvälisen kehitysyhteistyön kestävyyteen ja vaikuttavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Suomen tulee myös ottaa aktiivinen rooli, jotta post-2015 -agendalla huomioidaan nuorten lisäksi vammaiset, alkuperäiskansat, naiset ja ikääntyneet. Eliniän odotusten nousun ja väestökehityksen myötä maailmassa on kohta enemmän vanhuksia kuin alle 10-vuotiaita ja heidän tarpeensa on huomioitava tulevissa ohjelmissa, mukaan lukien post-2015- tavoitteissa. Suomen tulee toimia aktiivisesti erityisesti naisten ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi kaikissa väestöryhmissä ja vanhusten huomioimiseksi köyhyyden vähentämisohjelmissa.

Poliittisen tahdon vahvistamiseksi kansalaisyhteiskuntaa tulee tukea niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, sillä aktiivinen ja osallistuva kansalaisyhteiskunta on demokraattisen oikeusvaltion paras tae. Kansalaisjärjestöt niin etelässä kuin pohjoisessa voivat toimia kotimaansa poliittisen tahdon vahvistajina neuvotteluvaiheessa, minkä lisäksi niillä on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden täysimääräisen toimeenpanon valvojina. Täällä kotimaassa kansalaisjärjestöjen tukeminen ja osallistuminen YK-politiikan kansalliseen valmisteluun sekä konferenssidelegaatioihin on samasta syystä kirjattava myös YK-strategiaan.

Suomen YK-liitto pitää erityisen tärkeänä sitä, että vuoden 2015 jälkeiset kehitystavoitteet ovat luonteeltaan universaaleja, sillä kestävän kehityksen haasteet koskevat sekä globaalia etelää että pohjoista. YK-liitto tukee Suomen näkemystä siitä, että tavoitteena on kahden raiteen sijasta saada aikaan yhdet kattavat kehitystavoitteet, jotka sitovat niin etelää kuin pohjoistakin. Post-2015- ja/tai kestävän kehityksen tavoitteiden tulee lisäksi olla konkreettisia, selkeästi seurattavissa ja mitattavissa olevia, eikä niitä voi olla liikaa.

Kestävän kehityksen neljäntenä elementtinä olisi tunnustettava konfliktit ja hauraat valtiot, jotka olisi tulevassa viitekehyksessä nähtävä omana erityistä huomiota vaativana ryhmänään perinteisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten elementtien lisäksi.

Arktiset alueet YK-politiikan uudeksi osa-alueeksi

Tulevien tavoitteiden universaaliuden merkitys näkyy konkreettisimmin maapallon arktisilla alueilla; näillä ekologisesti hyvin herkillä alueilla yhdistyvät niin turvallisuuteen, ympäristöön, talouteen (ml. energia-, työllisyys-, maanomistuskysymykset) kuin ihmisoikeuksiinkin liittyvät (ml. alkuperäiskansoja koskevat kysymykset) näkökohdat. Pohjoisen Jäämeren ennustettua nopeampi sulaminen ja kasvanut tarve Arktisen alueen luonnonvarojen hallintaregiimille on siksi erinomainen esimerkki tulevan kestävän kehityksen viitekehyksen universaaliuden tarpeesta;  arktinen on eräänlainen pohjoinen ’case-study’ siitä, mitä globaalin kehitysagendan määrittelemät tavoitteet merkitsevät meille Suomessa ja miten ne näkyvät konkreettisimmin juuri ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti herkimmillä alueillamme.

Arktisen alueen kestävä kehitys (ja vaikutukset laajempaan kestävään kehitykseen) tulisikin nostaa yhdeksi Suomen YK-politiikan osa-alueeksi. Arktisen alueen yhteistyö voisi luontevasti toimia myös yhteispohjoismaisena esimerkkinä kestävän kehityksen edellytysten luomisessa eri YK-yhteyksissä.

Lisää konkretiaa

YK-liitto on tyytyväinen siihen, että ulkoasiainministeriö on viime vuosien aikana pyrkinyt lisäämään läpinäkyvyyttään ja avoimuuttaan eri strategia- ja toimintaohjelmaprosessien yhteydessä. YK-liitto on kansalaisjärjestönä ilahtunut siitä, että kansalaisjärjestöjen näkemyksiä kuullaan näissä yhteyksissä. Ero strategioiden ja käytännön toiminnan välillä on kuitenkin usein huomattava.  Esimerkiksi naisten aseman parantamisessa ja erityisesti ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -päätöslauselman toimeenpanoon on osoitettava riittävät resurssit. Suomen YK-politiikan tulee olla johdonmukaista, mutta samalla konkreettista ja riittävästi resursoitua. Resurssien niukkuus ja tosiasialliset painopisteet käytännön YK-politiikassa eivät kohtaa niiden tavoitteiden kanssa, jotka on linjauksiin kirjattu. YK-liitto pitää tärkeänä, että valittujen kärkiteemojen ja priorisoitujen toimintojen toteuttamiseen osoitetaan strategian johdannossa mainitun mukaisesti riittävät resurssit.

Ihmisoikeuskasvatusta lisättävä

Globaali- ja ihmisoikeuskasvatuksella on tärkeä tehtävänsä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten edistämisessä. Kasvatus ja koulutustyö on ihmisoikeus- ja kehitystavoitteidemme ytimessä ja itse asiassa niiden toteutumisen edellytys. Ihmisoikeustietoutta ja ymmärrystä globaaleista haasteista tulee lisätä laajasti läpi yhteiskunnan, kaikilla tasoilla ja kaikille ikäryhmille. YK-liitto korostaa erityisesti lasten ja nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien aikuisten tietoisuuden lisäämisen merkitystä.

Ihmisoikeustietouden lisääminen sisältää sekä sisällöllisen tiedon että toimintatapojen muutokseen tähtäävän koulutuksen ja kasvatuksen. YK-liitto tukee kasvattajien työtä ja pyrkii toiminnallaan edistämään kansainvälisten ihmisoikeus- ja globaalikasvatuksen velvoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista. Pitkäjänteiselle työlle on tässä asetettava selkeät raamit ja tavoitteet, joiden ja niiden toteuttamiseen on ohjattava riittävät resurssit.

Nuoret huomioitava aiempaa paremmin

YK-liitto kantaa huolta nuorten syrjäytymisestä ja osallistumismahdollisuuksista päätöksentekoon eri tasoilla. Tämän vuoksi liitto on vuodesta 2011 saakka puhunut niin sanotun ’Nuoret, rauha ja turvallisuus’ -päätöslauselman puolesta, joka on syntynyt YK-liiton, Allianssin ja Suomen Partiolaisten aloitteesta. Aloitteessa nuorille vaaditaan kuuluvampaa ääntä rauhanrakentamisessa ja -neuvotteluissa oman päätöslauselman muodossa. Päätöslauselma-aloite lähtee 1325-päätöslauselman tavoin siitä, ettei nuoria nähtäisi pelkästään uhreina, vaan myös aktiivisina toimijoina. Aloitteen keskeinen sisältö on, että nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen ovat parhaita keinoja ehkäistä alueellisten turvallisuusuhkien syntymistä. Siinä todetaan, että nuorten potentiaali olisi kanavoitava demokraattisten prosessien kautta aktiiviseksi osaksi eri päätöksentekoprosesseja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Nyt kommentoitavana olevassa strategiassa nuorten rooli on marginaalinen, vaikka nuoret muodostavatkin jo lähes puolet maailman koko väestöstä.  Pidämme myös ongelmallisena nuorten mainitsemista pelkästään toimintaohjelman terrorismia käsittelevässä osuudessa. YK-liitto esittää, että toimenpidetavoitteisiin lisätään nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja aktiivista osallisuutta edistävän selvitystyön käynnistäminen, kuten lausunnon lopussa olevissa suosituksissa todetaan.

YK-liitto on kuitenkin iloinen siitä, että Suomen YK-nuorisodelegaattitoiminta mainitaan strategiassa. Nuorisodelegaatti on nuorisojärjestökentälle tärkeä kanava osallistua YK:ssa käsiteltävään nuorisopolitiikkaan ja nuoria koskeviin kysymyksiin. Yhdessä Allianssin kanssa nuorisodelegaatti-insituutiota kehitetään ja vakiinnutetaan edelleen.

Haavoittuvat ryhmät, kuten vammaiset, vähemmistöt ja alkuperäiskansat esiin

Vammaisiin, alkuperäiskansoihin ja muihin vähemmistöryhmiin kuuluvien asiat tulisi huomioida nykyistä paremmin ulkoasiainhallinnon YK-strategiassa. YK-liitto esittää, että vammaisista ja alkuperäiskansoista kirjoitettaisiin oma kappale, johon koottaisiin kaikki näitä osa-alueita koskevat tavoitteet ja toimenpiteet.

Eri ryhmät ja heidän tarpeensa tulisi huomioida strategiassa riittävän kattavasti. Esimerkiksi kuurojen osalta tulee huomioida kieli- ja kulttuurikysymykset ja oikeus käyttää viittomakieltä kaikessa vuorovaikutuksessa, kuten esimerkiksi koulutuksessa. Jotta vammaisten kohtaama äärimmäinen köyhyys ja syrjäytyminen saadaan näkyväksi, tarvitaan lisää tutkimusta ja luotettavaa tietoa. Tältä pohjalta voidaan suunnitella oikeat toimenpiteet koulutuksen, terveydenhuollon, lapsikuolleisuuden jne. korjaamiseksi.

Suomen avustus YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien kumppanuusrahastolle UNPRPD:lle on myönteinen asia. Tämän osalta tarvitaan selkeät tavoitteet ja seurantavälineet, sillä rahoitus yksinään ei riitä. Lisäksi tarvitaan vankkaa asiantuntemusta, jotta oikeusperustainen kehitys saadaan riittävän kestävälle pohjalle.

YK:n tulee sopeuttaa omia rakenteitaan siten, että se toimii esteettömästi. Mm. viittomakielen tulkkaus tulee järjestää niihin YK-kokouksiin, joihin osallistuu kuuroja. Suomen tulee edistää YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen (CRPD) täytäntöönpanoa Suomessa ja maailmalla. Vammaisten henkilöiden tulee olla mukana myös kaikessa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - tämä periaate on keskeinen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa sopimuksessa. Myös käsillä olevan YK-strategian osalta olisi suositeltavaa hyödyntää yhteisölähtöistä menetelmää ja hyödyntää suomalaisen vammaiskentän asiantuntemusta.

Alkuperäiskansojen oikeudet tulee huomioida YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen (UN Declaration of the Rights of the Indigenous Peoples) tunnustamina kaikessa YK-vaikuttamisessa sekä tukea alkuperäiskansojen osallistumista YK-prosesseihin ja kaikkiin heitä koskevien politiikkatoimien suunnitteluun, toimeenpanoon ja monitorointiin.

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Kestävä kehitys suurimpana yhteisenä haasteenamme on huomioitu hyvin johdannossa. YK-liitto pitää tärkeänä, että ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevissa tavoitteissa toimintaohjelmassa huomioidaan myös kansainvälisen tiedeyhteisön Rio+20 –konferenssissa välittämä voimakas huoli planeetan rajojen ylittymisestä sekä ympäristö-, energia- ja talouskriisien keskenäiset riippuvuussuhteet ja niihin liittyen tarve uusille kehitysindikaattoreille.
Suomen panos oli merkittävä YK:n Kestävän kehityksen paneelin raportin ”Resilient People, Resilient Planet” tuottamisessa ja raportissa on monia laadukkaita toimintasuosituksia, joiden toteuttamista Suomen tulee jatkossakin edistää. 

Yksityiskohtaiset kommentit ja suositukset:

1. Yleisenä kommenttina YK-liitto toteaa, että strategian johdantoon olisi suotavaa kirjata auki avoimen, läpinäkyvän ja laajapohjaisessa yhteistyön merkitys Suomen YK-politiikan edistämisessä.  Erityisen tärkeää on, että eri hallinnonalojen toimijoilla ja kotimaisella kansalaisjärjestökentällä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua oikea-aikaisesti YK-politiikan kotimaiseen valmisteluun. Tällä tavoin varmistettaisiin myös se, että yhteistyö yhteisten tavoitteiden eteenpäinviemiseksi on eri yhteyksissä johdonmukaista ja tuloksellista.

2. Suomen YK-politiikan johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden edistämiseksi tulisi systematisoida ja vahvistaa muiden hallinnonalojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä esimerkiksi perustamalla kansallinen post-2015-työryhmä Suomen vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi tässä prosessissa.

3. Strategiassa mainittu monenkeskisen yhteistyön arviointi antaa tietoa ja tukea YK-järjestöjen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden arviointiin. Vaikuttavuuden lisäämiseksi toivomme, että tätä tietotaitoa hyödynnetään jatkossa avoimemmin yhteistyössä muiden kotimaisten YK-toimijoiden kanssa.

Esitämme, että johdannon viimeiseksi kappaleeksi lisätään seuraava kirjaus:

Lisää johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Suomen YK-politiikan johtoajatuksen eli rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kehityksen kolmiyhteyden vahvistamiseksi linjausten valmistelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään laaja-alaisella yhteistyöllä kotimaisten viiteryhmien kanssa. Suomen YK-politiikan johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta post-2015-prosessissa vahvistetaan mm. perustamalla laajapohjainen ja monitoimijaperustainen seurantaryhmä.

Kansalaisyhteiskunnan kiinnostus YK-asioihin on Suomelle arvokas ja merkittävä voimavara. Kansalaisten ihmisoikeustietouden ja globaalihaasteiden ymmärryksen lisääminen vahvistaa samalla YK:n legimiteettiä ja tunnettuutta kotimaassa. Ulkoasiainhallinto tukee kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja pyrkii tuomaan sekä YK:n normatiivista toimintaa että kehitysponnisteluja erilaisten esimerkkien kautta lähemmäs suomalaisten päivittäistä todellisuutta. Pohjoisen Jäämeren ennustettua nopeampi sulaminen ja kasvanut tarve Arktisen alueen luonnonvarojen kestävään hallintaan toimii meille läheisenä esimerkkinä siitä, mitä kestävän kehityksen tavoitteet merkitsevät  Suomessa, ja miten ne näkyvät konkreettisimmin juuri ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti herkimmillä alueillamme.

4. Johdannossa mainituista teemoista erityisesti demokraattisten instituutioiden tukeminen jää toimintaohjelmassa lähes kokonaan huomioimatta. Toivoisimme tähän yhteyteen mainintaa kansalaisyhteiskunnan tukemisesta demokratian vahvistamiseksi. Kansalaisjärjestöt niin etelässä kuin pohjoisessa voivat toimia kotimaansa poliittisen tahdon vahvistajina, minkä lisäksi niillä on tärkeä rooli yhteisesti sovittujen tavoitteiden toimeenpanon valvojina. Täällä kotimaassa kansalaisjärjestöjen tukeminen ja osallistuminen YK-politiikan kansalliseen valmisteluun sekä konferenssidelegaatioihin on samasta syystä kirjattava myös YK-strategiaan.

5. Pidämme ongelmallisena sitä, että nuoret mainitaan ainoastaan terrorismia käsittelevässä osuudessa toimenpideohjelmassa. Esitämme, että ulkoministeriö teettää selvityksen Nuoret, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman mahdollisuuksista ja pitää POST 2015 –keskusteluissa aktiivisesti esillä nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä ja nuorten osallistumismahdollisuuksien kasvattamista  YK:n ohjelmissa.

6. Suomen tavoitteena tulee jatkossakin olla YK:n toiminnan tehokkuuden ja johdonmukaisuuden edistäminen kaikilla toimialueilla. YK:n järjestelmänlaajuinen koherenssi on ollut Suomen tavoitteena ja olemme tukeneet YK:n ”Delivering as One’ –pilotointia. Mielestämme olisi tärkeää  tukea jatkossakin Yhden YK:n kehitystyötä.


Julkaistu: 17.6.2013