img_5263.jpg

Ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden -yksikön päällikkö Krista Oinonen

Suomen ihmisoikeustilannetta tarkastettiin kolmatta kertaa

Suomen YK-liitto järjesti kevätkokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Suomeakin koskevasta ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta määräaikaistarkastelusta (UPR). UPR eli Universal Periodic Review on YK:n alaisuudessa vuodesta 2008 lähtien toiminut vertaistarkastelu, jossa valtiot esittävät toisilleen kysymyksiä ja suosituksia ihmisoikeuksiin liittyen. Tavoitteena on kansallisen ihmisoikeustilanteen avoin ja kokonaisvaltainen tarkastelu.

Määräaikaistarkastelussa on tällä hetkellä meneillään kolmas kierros. Aiemmat kierrokset järjestettiin vuosina 2008-2011 ja 2012-2017. Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu on näkyvin tekijä kansainvälisessä ihmisoikeuskeskustelussa ja myös kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus antaa valtioille suosituksia. Kolmas tarkastelukierros alkoi toukokuussa 2017 ja se kestää vuoteen 2021 asti.

Tapahtumassa alustaneet ulkoasiainhallinnon virkahenkilöt, ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden -yksikön päällikkö Krista Oinonen ja lainsäädäntöneuvos Marjatta Hiekka totesivat määräaikaistarkastelun olleen oikeastaan varsin menestyksekästä; kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat olleet siinä mukana ja Genevessä järjestetyissä työryhmissä on kahden ensimmäisen tarkastelukierroksen aikana annettu yhteensä 55 225 ihmisoikeuksia koskevaa suositusta.

Toistaiseksi suurin määrä suosituksia on annettu Yhdysvalloille, Kuuballe ja Iranille. Eniten suosituksia annetaan koskien kidutusta, kansainvälisiä ihmisoikeusinstrumentteja sekä naisten ja lasten oikeuksia. Suomi on saanut toistaiseksi 257 suositusta, jotka ovat koskeneet muun muassa syrjäytymistä, vanhuspalveluja ja saamelaisten sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Suomi saa suosituksia koskien ulkomaalaisten asemaa

Suomi on saanut myös suosituksia koskien maassamme esiintyvää rasismia ja muukalaisvihaa kohtaan. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan on pettymys, ettei Suomi ole saanut riittävän hyviä suosituksia turvapaikanhakijoiden aseman parantamiseksi. Myös ihmisisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio totesi, ettei Suomeen tulleiden pakolaisten olojen parantamiseksi tehdä tarpeeksi töitä.

Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki kertoi, että Suomi on saanut UPR-tarkastelussa kiitosta vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnista. Mahlamäki kuitenkin korosti, että sopimuksen toteuttamista on valvottava jatkossakin. Hänen mukaansa vammaisten ihmisoikeudet ovat muita ihmisryhmiä heikommalla tolalla ja esimerkiksi vammaisilla naisilla on muita suurempi riski joutua väkivallan uhriksi.

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Rosa Puhakainen-Mattila nosti puolestaan esille, että ihmisoikeuksista tulisi puhua enemmän kouluissa. Ihmisoikeuksien liittäminen opetukseen on kuitenkin vaikeaa, koska tällä hetkellä opettajien ihmisoikeusopetus ei ole pakollista.

Jussi Soini

Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelijana Suomen YK-liitossa


Julkaistu: 17.5.2017