Uutinen

Pohjoismaiset arvot herättivät keskustelua Hanaforum-seminaarissa

Ulkoasianministeri puhui Hanaforum-seminaarissa 13.9.2013. Kuva: Suomen YK-liitto

Yli 80 osallistujaa kokoontui viime perjantaina, 13. syyskuuta, Hanasaareen keskustelemaan siitä, onko Pohjoismailla enää nostetta YK:n organisaatioissa ja miksi ne eivät ole pystyneet nousemaan tärkeille neuvostopaikoille lähivuosina. Suomi hävisi kilpailun turvaneuvostopaikasta lokakuussa 2012 Luxemburgille ja Australialle, mikä aloitti vilkkaan julkisen keskustelun siitä, onko YK:ssa enää kysyntää pohjoismaisille arvoille. Tapahtuman yhteydessä julkaistiin myös Pohjoismaiden YK-liittojen yhteinen kannanotto, jonka mukaan Pohjoismailla on edelleen tärkeä rooli YK:ssa.

Päivän kaikkien puhujien yhteisenä sanomana tuntui olevan se, että pohjoismaisia arvoja pidetään edelleen arvossaan ja että ne herättävät kunnioitusta YK:ssa. Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Urban Ahlin kuvaili tätä ilmiötä "pohjoismaiseksi renessanssiksi", joka herättää kansainvälisesti hämmästystä siitä, miten pienet pohjoiset maat ovat pystyneet saavuttamaan niin paljon suurta. Hän kuitenkin myös muistutti, että pohjoismaita ei enää pidetä YK:ssa "ainutlaatuisina, vaan ne ovat rinnastettavissa muihin eurooppalaisiin valtioihin.”

Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja mainitsi puheessaan, että Suomi tulee uudella YK-strategiaan keskittämään työpanostaan alueisiin, joista sillä on eniten kokemusta ja annettavaa. Tällaisiksi prioriteeteiksi hän luetteli konfliktien ennaltaehkäisyn ja ratkaisun, sukupuolten tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltioiden tukemisen, äärimmäisen köyhyyden ja epätasa-arvon kitkemisen sekä ympäristöllisen kestävyyden tukemisen.

”Me emme voi ottaa vastuullemme johtavaa asemaa kaikissa asiakokonaisuuksissa, vaikka prioriteettiemme ulkopuolelle jäävät aiheet eivät ole yhtään vähemmän tärkeitä tavoitteita kuin valitut. Suomella, jonka on pienenä maana ymmärrettävä rajalliset resurssinsa, on priorisoinnin avulla paremmat mahdollisuudet saada lisää todellista vaikutusvaltaa,” perusteli Tuomioja strategian linjauksia. Maan YK-profiilin vahvistamisen kannalta tämä on tärkeää, ja jo nyt muun muassa sovittelu nähdään kansainvälisesti Suomeen vahvasti kytkeytyvänä osa-alueena, joka tulee myös esille strategian konfliktipainotuksessa. Tuomioja mainitsi samalla Suomen isännöivän tulevan YK:n yleiskokouksen yhteydessä kolmea korkean tason tapahtumaa, joissa strategiaan valitut teemat näkyvät.

Koventunut kilpailu korkean tason YK-paikoista

Ulkoministeri Tuomioja muistutti, että YK:n tärkeitä virkoja tavoittelee nykyään useammat maat kuin koskaan ennen, mikä itsessään on tervetullut ilmiö. Tästä syystä pohjoismaiden tulisi keskittyä tulevaisuudessa yhä selkeämmin yhteisesti jakamiinsa arvoihin. ”Kilpailu tärkeissä YK-elimissä on kiristynyt, mutta pohjoismaiden ei tule välttää niihin pyrkimistä tämän takia. Me kannamme vastuun kansalaisillemme edistää yhteisiä arvojamme ja löytää uusia innovatiivisia tapoja välittää viestimme,” Tuomioja kertoi.

Ulkoministeri huomautti myös tapahtuman paneelikeskustelussa, että turvallisuusneuvoston rakenneuudistuksen keskeneräisyys vaikutti suoraan Suomen turvallisuusneuvostokampanjan tulokseen. Se, että neuvoston pysyvinä jäseninä istuu oletuksena kaksi EU-maata, Iso-Britannia ja Ranska, ei voi olla näkymättä äänestystuloksissa Pohjoismaiden kannalta. Ahlin taas arvioi, että osasyynsä on myös sillä, että tärkeiden arvojen edistäminen – esimerkiksi seksuaaliterveyden ja vähemmistöjen oikeuksien ajaminen – ohjaa Pohjoismaita nokikkain vankan, muun muassa suurista uskontokunnista koostuvan vastablokin kanssa, eikä sekään varsinaisesti paranna mahdollisuuksia pärjätä tiukoissa äänestyksissä.

Suomen turvallisuusneuvostokampanjan lisäksi viimeaikaisista pohjoismaisista epäonnistumisista kampanjarintamalla muistetaan Islannin häviö turvallisuusneuvostopaikasta Turkille ja Itävallalle vuonna 2008 sekä Ruotsin häviö YK:n ihmisoikeusneuvostopaikasta (HCR) vuonna 2012. Urban Ahlinin mielestä Suomen ja pohjoismaiden on kuitenkin vain otettava tappionsa ”pohjoismaisen viileästi” ja jatkaa pyrkimyksiään niistä huolimatta. 

Paneelikeskustelua moderoi Meeri-Maria Jaarva ja siihen osallistuivat Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan vpj. Urban Ahlin, UMI Erkki Tuomioja, MEP Anneli Jäätteenmäki ja Marokon suurlähettiläs Mohammed Ariad
Paneelikeskustelua moderoi Meeri-Maria Jaarva ja siihen osallistuivat Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan vpj. Urban Ahlin, UMI Erkki Tuomioja, MEP Anneli Jäätteenmäki ja Marokon suurlähettiläs Mohammed Ariad.

Pohjoismaiden tulee jatkaa kumppanuuksien kartoittamista

Seminaarin paneelikeskustelussa keskusteltiin muun muassa siitä, ovatko pohjoismaat ”osoitelleet liikaa sormella” luennoidessaan pohjoismaisista arvoista. Marokon suurlähettiläs Mohammed Ariad muotoili asian niin, että vaikka niitä pidetään edelleen arvossaan, on ”niiden globaalilla viennillä markkinointiongelma.”

Ulkoministeri Tuomiojan mukaan yksi YK-strategian uusista tavoitteista on vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia myös perinteisten vertaisryhmien ulkopuolelta. Viitteenä linjauksen toimeenpanosta voidaan pitää YK:n yleiskokousviikon tilaisuuksia, joissa Suomen yhteistyökumppaneina toimivat Turkki, Liberia ja Uruguay. Pohjoismaisia arvoja edistettäessä tarvitaan ulkoministerin mukaan tarpeeksi nöyryyttä ja oikeaa äänensävyä mutta myös suoraselkäistä jämäkkyyttä omia periaatteita edistettäessä. "Selkeiden toimialueiden, hyvin artikuloitujen kantojen ja sopivien kumppanuuksien avulla voimme luoda entistä vastaanottavamman ilmapiirin sanomallemme," Tuomioja arvioi.

Panelistina toiminut MEP Anneli Jäätteenmäki kiitteli tilaisuudessa ulkoasiainministeriä myös siitä, että juuri seminaarin kynnyksellä oltiin voitu todistaa pohjoismaiden kykyä "ottaa osaa vaikeisiin kansainvälisiin kysymyksiin." Jäätteenmäki viittasi tällä kommentilla edellisen päivän uutisointiin, jonka mukaan yhteispohjoismainen ehdotus Syyrian kemiallisten aseiden riisumisesta osana maan konfliktin poliittista ratkaisua oli päätynyt sellaisenaan Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvottelupöydälle. Sekä Tuomioja ja Ahlin olivatkin yhtä mieltä siitä, että vaikka pohjoismaisen yhteistyön heikot tulokset ovat johtaneet peiliin katsomiseen ja osoittaneet parantamisen varaa toimitavoissa, pohjoismaiden yhteiset aloitteet edistävät silti YK:n sisällä yhteisiä arvojamme. Kuten ulkoministeri totesikin, kyseessä on jatkuva oppimisprosessi ja Pohjoismaat tekevät parhaansa kehittyäkseen edelleen tärkeässä työssä.

Lisätietoa:

Pohjoismaiden YK-liittojen kannanotto: Pohjoismailla yhä tärkeä rooli YK:ssa (Suomen YK-liitto)

Minister Tuomioja’s speech in Seminar on Nordic values in the UN (UM)

 

Teksti: Tatu Virta