unfpa.jpg

YK:n väestörahaston UNFPA:n tuki on Yhdysvaltojen tuoreen presidentin rahoitusleikkauslistalla. (UN Photo/Martine Perret)

Miten YK:n toimintaa rahoitetaan?

Viime päivinä on keskusteltu paljon YK:n rahoituksesta ja etenkin Yhdysvaltojen osuudesta. Yhdysvallat on ollut maailmanjärjestön suurin rahoittaja sen perustamisesta lähtien, mutta kokonaisuus rakentuu monesta osasta.

Jäsenvaltioiden pakolliset maksut määräytyvät maksukyvyn mukaan ja vapaaehtoiset tietenkin maan omin perustein. Yhdysvaltojen määrätyt maksuosuudet ovat yhteensä alle 3 miljardia, eli noin 0,1 prosenttia maan budjetista. YK:n perusbudjetti ja rauhanturvaoperaatiot ovat näitä niin sanottuja määrättyjä budjettiosuuksia. Lisäksi maa maksaa noin toisen puolikkaan vapaaehtoisina maksuosuuksina mm. YK:n erityisjärjestöille.

YK:n taloudenpidon suurin ongelma on jäsenmaksuosuuksien maksamisen aikataulu. Kaikki jäsenmaat eivät maksa omia osuuksiaan ajallaan, vaan pitäytyvät niiden maksamisesta erilaisin syin.

Tässä muutamia perusasioita rahoituksen jakautumisesta. (HUOM: valtaosa luvuista Yhdysvaltain dollareissa.)

Perusbudjetti 

Joka toinen vuosi YK:n sihteeristö laatii maailmanjärjestön sääntömääräisen talousarvion, jonka yleiskokous hyväksyy istunnossaan. Perusbudjetista rahoitetaan päämajan toimintaa (esim. henkilöstön palkkoja, matkustuskuluja) ja monenlaisia muita kuluja. Muun muassa rauhanturvatoiminta, katastrofiapu ja alajärjestöjen kehitysyhteistyö rahoitetaan muilla tavoin.

Perusbudjettia koskevia päätöksiä voidaan tehdä 2/3 enemmistöllä. Jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni. Erityinen komitea tekee ehdotuksen jäsenmaiden maksuosuuksista kolmen vuoden välein suhteessa ennen kaikkea maiden bruttokansantuloon ja väkimäärään. 

  • YK:n budjetti vuosille 2016-2017 on 5,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 5 miljardia euroa), eli 2,7 miljardia dollaria vuotta kohden. Vertailun vuoksi: EU:n vuosibudjetti tänä vuonna on noin 158 miljardia ja Suomen valtion 55,5 miljardia euroa.
     
  • YK:n jäsenmaiden maksimimaksuosuus perusbudjetista on 22 % ja alin maksuosuus 0,001 %. Korkeinta maksuosuutta laskettiin 25 prosentista Yhdysvaltojen vaatimuksesta vuosituhannen vaihteessa. Maksimimaksuosuuden perusajatus on varmistaa, että järjestön toiminta ei nojaa liikaa yhdeltä valtiolta tulevaan rahoitukseen.
     
  • Yhdysvallat on YK:n perusbudjetin suurin rahoittaja ja maksaa maksimiosuutta (22 %), eli noin viidesosan. Vuonna 2017 se on noin 611 miljoonaa dollaria. Tämä on suhteessa siihen, että Yhdysvaltojen bruttokansantulo on noin 23 prosenttia koko maailman bruttokansantulosta.
     
  • Toiseksi suurin rahoittaja on Japani (9,7 %) sitten Kiina (7,9 %), Saksa (6,4 %) ja Ranska (4,9 %). Suomen maksuosuus on 0,46 %, eli noin 12,7 miljoonaa dollaria. (Luvut pyöristetty.) Lisätietoja täällä.
     

Rauhanturvaoperaatiot

Rauhan ja turvallisuuden edistäminen on YK:n työn ytimessä, ja rauhanturvabudjetti on erillinen järjestön perusbudjetista. Jokainen YK:n jäsenmaa maksaa osansa rauhanturvakuluista. Nämäkin maksuosuudet hyväksytään yleiskokouksessa ja pohjautuvat jäsenmaiden neuvottelemaan maksukykyyn perustuvaan laskentajärjestelmään, mutta siinä on lisähelpotuksia köyhimmille maille.

Lisäksi turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä – USA, Kiina, Britannia, Ranska ja Venäjä – maksavat rauhanturvaoperaatioista isomman osuuden kuin muut. Tämä on perusteltua suhteessa määräysvaltaan asiassa, sillä rauhanturvaoperaatioita ei voida aloittaa tai keskeyttää ilman turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten suostumusta.

  • YK:n vuoden rauhanturvabudjetti on 7,87 miljardia dollaria (heinäkuu 2016 – kesäkuu 2017). Summa vastaa noin puolta prosenttia maailman sotilasmenoista. 
     
  • Yhdysvaltojen osuus vuonna 2016 tästä oli 28,57 %, eli noin 2,2 miljardia. Vertailun vuoksi: maan puolustusbudjetti on vajaat 600 miljardia dollaria.
     
  • Seuraavina tulivat: Kiina 10,29 %, Japani 9,68%, Saksa 6,39 %, Ranska 6,31 %, Britannia 5,80 % ja Venäjä 4,01 %. 
     
  • Lisäksi jäsenvaltiot rahoittavat rauhanturvaoperaatioita vapaaehtoispohjalta oman osuutensa ylikin, tarjoten niihin muun muassa rauhanturvaajia. 
     
  • Valtaosa rauhanturvaajista tulee muista kuin eniten rahoitusosuuksia maksavista maista, kuten Bangladeshista, Intiasta, Ruandasta, Nigeriasta ja Ghanasta. YK:lla on tällä hetkellä käynnissä 16 rauhanturvaoperaatiota, joissa palvelee noin 120 000 rauhanturvaajaa, poliisia ja siviiliä.

Vapaaehtoiset maksuosuudet

Vapaaehtoiset maksuosuudet ovat kiinni jäsenmaista itsestään. Ne ovat elintärkeitä YK:n humanitaaristen ja kehitysjärjestöjen sekä ohjelmien työlle. Yhdysvaltojen koko YK-rahoituksesta noin puolet on aiemmin tullut vapaaehtoisista maksuosuuksista, mutta tarkkoja yhteenvetoja ei ole saatavilla. Tässä muuutamia poimintoja eri järjestöjen ja ohjelmien tuen määrästä. Tuet koostuvat perustoimintaan vapaasti käytettäväksi tarkoitetusta yleisrahoituksesta (core funding) ja korvamerkitystä, ohjelmakohtaisesta tuesta.

  • YK:n väestörahasto UNFPA toimii 80 maassa. Vuonna 2015 UNFPA:n kokonaisrahoitus oli 980 miljoonaa dollaria. Iso-Britannia oli rahaston suurin rahoittaja noin 200 miljoonalla dollarilla, mutta tästä valtaosa (170) oli ohjelmakohtaista rahoitusta. Yhdysvallat rahoitti vuonna 2015 UNFPA:a noin 76 miljoonalla dollarilla, josta 31 oli perusrahoitusta. Suomen osuus oli noin 40 miljoonaa, josta liki kaikki oli perusrahoitusta. Perusrahoituksella laskettuna Suomi oli 2015 yhä UNFPA:n suurimpien rahoittajien joukossa.
     
  • YK:n lastenrahasto UNICEF toimii 190 maassa. Sen vuoden 2015 tulot olivat noin 5 miljardia dollaria. Yhdysvallat oli rahaston suurin rahoittaja (17 %, noin 868 miljoonaa dollaria). Suomi oli vielä vuonna 2015 sijalla 14 yhteensä yhteensä 34 miljoonan rahoituksella (yleis- ja ohjelmatuki). Kehitysyhteistyöleikkausten myötä tuki Suomen yleisrahoitus kutistui 22 miljoonasta noin 5,5 miljoonaan dollariin.
     
  • YK:n kehitysohjelma UNDP toimii 170 maassa ja sen kokonaisvuosibudjetti oli vuonna 2015 yhteensä 4,5 miljardia dollaria, joka koostuu yleisrahoituksesta ja ohjelmakohtaisesta rahoituksesta. Vuonna 2015 Iso-Britannia oli ohjelman suurin yleisrahoittaja 83 miljoonan rahoitusosuudella, Yhdysvallat kolmanneksi suurin 75 miljoonan dollarin osuudella. Suomen yleisrahoitus UNDP:lle oli 2015 vielä 16,9 miljoonaa dollaria, mutta laski leikkausten jälkeen 1,12 miljoonan dollarin, eli noin miljoonan euron tasolle.
     
  • YK:n tasa-arvojärjestö UN Women toimii noin 90 maassa. Vuonna 2015 UN Womenin rahoitus oli noin 319 miljoonaa dollaria. Ruotsi on 33 miljoonalla (yleis- ja ohjelmatuki) järjestön suurin tukija. Suomi tuki UN Womenia samana vuonna noin 19,4 miljoonalla dollarilla, josta iso osa oli perusrahoitusta. Perusrahoituksen määrässä laskettuna Suomi oli UN Womenin kolmanneksi suurin tukija. Vuonna 2015 yleistuki oli 15,2 miljoonaa dollaria, joka laski kehitysyhteistyöleikkausten myötä noin 11 miljoonaan viime vuonna. Yhdysvallat rahoitti UN Womenia vuonna 2015 noin 9,3 miljoonalla, josta 7,5 oli yleisrahoitusta.
     
  • Yhdysvallat on myös muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (Yhdysvaltojen osuus 1,5 miljardia) sekä Maailman ruokaohjelman WFP:n (Yhdysvaltojen osuus 2 miljardia) suurin rahoittaja.

 

Katso myös yk.fi: YK:n rahoitus.


Julkaistu: 27.1.2017