Hallituksen selonteko Agenda 2030:n toimeenpanosta on alku, mutta kehitettävää on

Suomen YK-liiton kannanotto valtioneuvoston selvitykseen hallituksen toimista Agenda 2030:n toteuttamiseen. 14.2.2017

Viime vuonna voimaan tulivat YK:n jäsenmaiden sopimat kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) ja kestävään kehitykseen vahvasti liittyvä Pariisin ilmastosopimus. Niillä maailman maat yhdessä totesivat, että voidakseen säilyttää maapallon elinkelpoisena ja samalla nostaa miljoonia ihmisiä köyhyydestä, on luotava työlle yhteiset kehikot ja muutettava perusteellisesti toimintatapoja.

Nyt kun agenda ja Pariisin sopimus ovat tulleet voimaan, kansainvälinen tilanne näyttää niiden eteenpäin viemisen suhteen haastavammalta. Kansainvälinen yhteistyö ja sopimusperustainen toiminta on jopa kritiikin kohteena, vaikka globaalien ongelmien ratkaisemiseen tarvittaisiin enemmän yhteistyötä ja yhteisten sääntöjen noudattamista. Onkin tärkeää, että Suomi osoittaa selkeästi sitoutuneisuutensa monenkeskiseen järjestelmään ja rauhan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Yksi tapa on näyttää esimerkkiä Agenda 2030:n toteuttamisessa. Nyt Suomi on ensimmäisten joukossa tehnyt oman suunnitelman ja on luomassa kansallisia rakenteita Agenda 2030:n toimeenpanoon.

Kansallinen toteutus toimeenpanee agendaa. Suunnitelma on hyvä pohja, mutta vaatii toimeenpanoa ja jatkoa. Kasvaviin haasteisiin vastatakseen Suomi tarvitsee pitkäjänteistä ja kunnianhimoista suunnitelmaa joka ohjaa toimijoita hallituksesta paikallistasolle ja yrityksistä yksityisiin, konkreettisissa toimissa kestävän kehityksen edistämiseksi. Olisi toivottavaa, että toimeenpanosuunnitelma keskittyy myös uusiin avauksiin, jo tämän hallituksen toimikauden alussa sovittujen tavoitteiden ja ohjelmien lisäksi.

Ongelmakohdat, joihin Suomen tulee puuttua on kohtuullisen hyvin tunnistettu, mutta johtopäätöksiin ja toimenpide-esityksiin tarvitaan laajapohjaisesti sovittuja ratkaisuja yli hallituskausien jatkuvan toimeenpanon tueksi. Keskittyminen hiilineutraaliuteen, kiertotalouden edistämiseen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseen on tarpeen. Vaikka Suomi joiltain osin lähteekin tavoitteiden toteuttamiseen hyvästä asemasta, on vielä paljon kehitettävää. Ollakseen edelläkävijä, Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti kohti kunnianhimoisia tavoitteita.

Muutamia tarkempia huomioita:

  • ”Ketään ei jätetä”: Koko agendan kantavana periaatteen, ketään ei jätetä jälkeen (”leave no-one behind”), pitää näkyä hallituksen toimeenpanosuunnitelmassa vahvemmin. Kansainvälisiin sitoumuksiin liittyen esimerkiksi kehitysrahoitus, pakolaiset ja alkuperäiskansat jäävät vähälle huomiolle: Köyhimpien tukeminen kehitysrahoituksen riittävän tason takaamalla jäävät tulevaisuuden lupauksen tasolle. Maahanmuuttajien kotoutumista painotetaan, mutta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista ei ole mainintaa. Toimia saamelaisten osalta ei myöskään mainita. Suunnitelmassa luvataan, että toimeenpanossa ja raportoinnissa tunnistetaan kaikkia toimenpiteitä koskien ne ryhmät, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen –esimerkkinä alkuperäiskansat ja vammaiset ihmiset. Selonteon toimissa tämän pitää näkyä vahvemmin. Toimeenpanossa on varmistettava, että näiden ryhmien tunnistaminen toteutuu ja konkreettisia toimia suunnataan sen mukaisesti. Arktisen alueen uusien avauksien yhteydessä tulee huomioida paikallisten osallistaminen päätöksentekoon. Kansalaisten aitoja osallistumismahdollisuuksia tulee kehittää muun muassa kestävän kaupunkikehityksen ohjelmissa heikoimpien aseman parantamiseksi.   
  • Toimeenpanon seuranta, arviointi ja kehittäminen. Selonteossa esitellyt seurannan, arvioinnin ja toimeenpanon rakenteet mahdollistavat monin puolin tulevaisuudessa laajan osallistumisen toimeenpanosta käytävään keskusteluun sekä toteutukseen. On hienoa, että mm. kestävä kehitys aiotaan sisällyttää hallituksen vuosikertomukseen, järjestää aihetta koskeva kansallinen keskustelu vuosittain sekä toteuttaa ulkoinen arviointi edistymisestä. Pitkäjänteisyyden varmistamiseksi agendan tulee ohjata budjetointia vahvemmin. Hyvä alku tämän varmistamiseen olisi se, että Agenda 2030 otetaan jo nyt budjettikeskustelujen lähtökohdaksi. Selvää on, että jos resurssit eivät ohjaudu agendan linjojen mukaisesti, toimeenpanosuunnitelma ei voi toteutua.
     
  • Toimintasuunnitelmassa painotetaan kiitettävästi sitä, että jokaisen on osallistuttava agendan toimeenpanoon. Hallituksella on velvollisuus varmistaa, että tämä mahdollistuu. Maakuntien ja yritysten osalta suunnitelma nojaa pääosin vapaaehtoisuuteen. Selonteon mukaan Suomi jatkaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpanoa. Tämä ”toimeenpano sisältää käytännössä koulutusta, tiedontuotantoa sekä vuoropuhelun rakentamista eri osapuolten kanssa”. Jo lähtökohtaisesti kaikessa toiminnassa tulee noudattaa kansainvälisiä periaatteita ja sopimuksia sekä korkeatasoista lainsäädäntöä. Samoin ”kestävän kehityksen tavoitteita voidaan pyrkiä integroimaan maakunnallisiin prosesseihin osana uuden maakuntahallinnon kehittämistä”. Tämä tulee varmistaa uudistusta tehtäessä. Agenda on jokaisen vastuulla ja viimekätinen varmistaminen sitoumusten toteuttamisesta on julkisella vallalla.


Julkaistu: 14.2.2017