YK-blogi: Uudistuuko YK? Jatkuuko politiikan polarisaatio?

Kansalaisjärjestöedustaja Anu Juvosen (Demo ry) huomioita polegaattimatkalta YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa ja Washingtoniin.

Tänä syksynä poliittisten puolueiden niin kutsutulla polegaattimatkalla New Yorkissa keskusteluja sävyttivät etenkin uuden pääsihteerin António Guterresin tukemat YK-reformit. Pääsihteeri on valmistellut uudistuksia erityisesti rauhan ja turvallisuuden, kestävän kehityksen ja hallinnon saralla. Suunnitelmat ovat kunnianhimoisia ja odotukset kovia.

Guterres nähdään kuitenkin kaiken tämän mahdollistajana; monissa keskusteluissa nousikin esiin, että jos Guterres ja YK eivät nyt pysty reformeihin, niin momentum on totaalisesti ohi – ja näitä uudistuksia ei tule kukaan saamaan aikaan.

Uudistukset tulevat lopulta jäsenvaltioiden päätettäväksi, mutta prosesseihin pitää ja tulee vaikuttaa jo nyt. Reformien eteen pitää tehdä töitä YK-järjestöjen kautta; Suomi on tällä hetkellä muun muassa UNESCOn hallintoneuvostossa ja muutkin Pohjoismaat istuvat useiden eri järjestöjen hallintoneuvostoissa tai johtokunnissa. Suomelta toivottiinkin tätä kautta vahvaa viestiä aiheesta yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Suomelta toivottiin lisäksi erityisesti korvamerkitsemätöntä tukea YK-järjestöille, sillä korvamerkitty tuki sitoo järjestöjä ja vaikeuttaa uudistuksia, sekä ”yhden tiskin YK:n” ja tulosten peräänkuuluttamista kohdemaissa. Suomen toivottiin myös vaativan läpinäkyvyyttä, ja sitä että tieto olisi lähtökohtaisesti julkista erityisesti taloushallintoon liittyen.

Turvallisuusneuvosto ja rauhanturva-asiat tapetilla

Ruotsi toimii nyt turvallisuusneuvoston jäsenyytensä ajan Suomelle lisäikkunana neuvostoon. Suomen omasta turvallisuusneuvoston jäsenyyskampanjasta kaudelle 2013–2014 opittiin ainakin, että seuraavissa kampanjoissa pitää räätälöidä kampanjaviestit eri maille sopiviksi. Seuraavan kerran Suomi tavoittelee jäsenyyttä 2029–2030.

Turvaneuvostolla on toki haasteita. Esimerkiksi muutamien maiden ajama kampanja, jossa vaaditaan että pysyvät jäsenet pidättäytyisivät käyttämästä veto-oikeuttaan silloin kun kyse on hirmutekoihin – kuten kansamurhiin – puuttumisesta, on nyt jäissä. Myöskään esimerkiksi ilmastonmuutoksesta turvallisuusneuvostolla ei ole yhteistä näkemystä. Yleisesti ottaen turvallisuusneuvoston jakaantumisesta oltiin hyvin huolissaan. 

Rauhanturvapuolella puhuttaa paljon esiin tulleet tapaukset, joissa rauhanturvaajat ovat syyllistyneet seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sekä tästä kumpuava seksuaalisen hyväksikäytön vastainen aloite. Aloitteessa pyritään sitouttamaan rauhanturvaajia lähettävien maiden johtajat seksuaalisen hyväksikäytön vastaisiin toimiin. Myös presidentti Sauli Niinistö on allekirjoittanut aloitteen.

Miksi YK-hankinnoissa ei ole kestävän kehityksen vaatimusta?

Esiin tuli myös kysymys siitä, että YK-hankinnoissa suomalaiset firmat eivät ole juuri päässeet osingoille. Osasyynä on että Suomi on vasta herännyt asiaan viime vuosina, kun muut naapurimaamme ovat strategisesti hoidelleet hankintakuvioita jo aikansa. Tulos on sen mukaista.

Mielenkiintoista oli myös kuulla, ettei YK:n hankinnoissa anneta juurikaan painoarvoa kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiselle valinnoissa. Voisiko Suomi, vaikka yhdessä Pohjoismaiden kanssa, nostaa kansainvälisesti tätä kepin nokkaan ja vaatia standardien luomista?

Keskusteluissa nousi useasti esiin kansamme nöyrä erityispiirre, oli sitten kyse suomalaisten yritysten pääsystä Yhdysvaltain markkinoille tai kulttuuriviennistä. Edelleen ajatteluamme ja toimiamme näyttää liikaa muokkaavan se, että itse asia tai tuote puhuu puolestaan; joten markkinointiin ja läsnäoloon USA:ssa ei riittävästi panosteta. Haasteita yrityksille tuo myös Yhdysvaltain protektionismin lisääntyminen.

Yhdysvaltojen jakautuminen

Washintonin vierailun aikana keskusteltiin runsaasti Suomen ja Venäjän suhteista, sekä senaatin neuvonantajien että Yhdysvaltain ulkoministeriön kanssa. Suomen kokemusta ja osaamista Venäjä-suhteissa tunnuttiin arvostavan laajasti. Samaan aikaan selkeä viesti EU:n puolustusyhteistyöstä oli, että mitä tahansa EU tekeekään, sen tulee täydentää Naton toimia.

Trumpin valinta laittaa republikaanit pohtimaan, mihin suuntaan aikovat maata viedä: syventääkö maahanmuuttokriittisyyttä ja kaupan protektionismia vai ei. Tällä hetkellä demokraatit ja republikaanit ovat eriytyneempiä toisistaan kuin koskaan.

Johtavan washingtonilaisen ajatuspajan PEW Research Centerin tutkija Alec Tyson kertoi politiikan polarisaation näkyvän esimerkiksi mediavalinnoissa: konservatiiveista 47 % seuraa pääasiassa Fox Newsia, kun taas liberaalien mediavalinnat ovat moninaisempia. Heistä seuraa 15 % CNN uutisia, 12 % MSNBC:tä ja niin edelleen. Myös disinformaation rooli ja se, ettei siihen osattu riittävästi varautua, nousi esiin useissa tapaamisissa.

Lisäksi Yhdysvaltain politiikassa paljastuneet seksuaaliset häirintätapaukset ja laajemmin #metoo-kampanja puhuttivat. Paljon keskustelua aiheutti myös veroreformi, joka nähtiin Trumpin ”viimeisenä” mahdollisuutena näyttää johtajuutensa.

Kun lainsäädäntöprosesseista oli puhetta kongressissa, keskustelua kevensi kommentti: ”you don’t wanna know how laws and sausages are made”.

Kiitos delegaatiolle mainiosta matkaseurasta, ja lämmin kiitos ulkoministeriölle ja YK-liitolle, että pääsin matkalle mukaan!

 

Anu Juvonen
toiminnanjohtaja (vs.), Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry

Kirjoittaja oli kansalaisjärjestöedustaja poliittisten puolueiden edustajien ns. polegaattimatkalla New Yorkissa ja Washingtonissa 12.–19.11.2017. Matkan järjestää ulkoministeriö, ja YK-liitto valitsee mukaan kansalaisjärjestöedustajan vuosittain.

Ryhmä osallistui YK:n yleiskokouksen kolmannen komitean työhön New Yorkissa ja tutustui Washingtonissa Yhdysvaltain politiikkaan sekä vieraili kansainvälisissä järjestöissä.

Polegaattimatka 2017


Julkaistu: 7.12.2017