Kestävän kehityksen tehtävä

Niittykasvit kaupunkiluonnossa -tehtäväkokonaisuus

Mitä opin

Opitaan luonnon monimuotoisuuden edistämistä käytännössä luomalla koululle oma niittykasvialue. Oppilaat saavat konkreettisesti vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhdessä kaupungin rakentamispalvelun tai kaupungin puisto-osaston kanssa. Oppilaat harjoittelevat eri viestintätapoja suhteessa koulun ulkopuolisiin toimijoihin ja toisiin oppilaisiin.

Tehtävän kuvaus

Kuvassa näkyy vanhaa metsää.
Vanhassa metsässä on paljon lahopuuta. Talousmetsästä lahopuu yleensä puuttuu. Kuva: Jere Nieminen.

Oppiaineet: YM, AI, ET, YH

TEHTÄVÄN TAVOITE JA TOTEUTUS

A) Tavoite

  • Oppilaat saavat konkreettisesti vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhdessä kaupungin rakentamispalvelun (esim. Helsingissä Stara) tai kaupungin puisto-osaston kanssa.
  • Oppilaat tutustuvat eri niittykasveihin ja ottavat selvää niille sopivista kasvuolosuhteista.
  • Oppilaat harjoittelevat eri viestintätapoja suhteessa koulun ulkopuolisiin toimijoihin ja toisiin oppilaisiin. Viestinnän vaikuttavuus on yhtenä oppisisältönä.
  • Oppilaat oppivat katsomaan ja arvioimaan päivittäistä, arkista ympäristöään luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

B) Toteutus

Toteutukseen tarvitaan: multa, kotimaisten niittykasvien siemenet, puutarhatyökalut- ja välineet alueen raivaamiseen, kylvöön, kasteluun ja niittoon, pressut (lisätietoja Villivyöhyke: Jere Nieminen, kaupungin ympäristökeskus)    

  • Ryhmälle kerrotaan luonnon monimuotoisuuden merkityksestä rakennetun kaupunkiympäristön keskellä. Korostetaan toiveikkuutta ja oman toiminnan vaikutusta, vrt. pelasta pörriäinen/ hyönteishotellien rakentelu-kampanja.
  • Lähdetään “monimuotoisuuslasit nenällä” kävelylle koulun lähiympäristöön ja kuljetaan yhdessä vaikka kappale jonkun oppilaan koulumatkaa. Kuvataan kännykällä kohteita, jotka herättävät oppilaiden kiinnostuksen monimuotoisuuden lisäämisen näkökulmasta. Kysymys kuuluu: “Voisiko tuossa kohtaa kasvaa niittykasveja?”
  • Palataan luokkaan ja tutkitaan oppilaiden valokuvia. Valitaan niistä opettajan avustamana sellaiset kohteet, joihin voisi mahdollisesti kylvää niittykasvien siemeniä. Selvitetään, mitkä niittykasvit voisivat kasvupaikkatekijöiden perusteella kasvaa juuri kyseisissä kohteissa. (maaperän, valon, vesi, kuluminen jne.)
  • Otetaan yhteys kunnan rakentamispalveluun/puisto-osastoon ja tehdään aloite niitty- alueiden perustamisesta yhteistyössä ko. toimijan kanssa.
  • Toteutetaan niittykasvien kasvatus yhdessä kunnan asiantuntijan kanssa vastuut ja tehtävät tarkasti aikatauluttaen ja sopien. (Tarvittaessa konsultoiden esim. Villi vyöhyke, Jere Nieminen, kaupungin ympäristökeskus jne.) Ratkottavia kysymyksiä ovat mm. mahdollinen nurmen pressutus, kotimaisten siemenien hankkiminen, kylvö, kastelu, niitto, siementen talteen kerääminen)
  • Lisätään koko kouluyhteisön tietoisuutta projektista erilaisin videoitavin tietoiskuin tai ympäristöuutisin. Huolehditaan projektin jatkuvuudesta aina uusien oppilaiden, luokkien tai osallisuustiimien toimesta.
  • Liitetään Niittykasvi-projekti osaksi muuta ympäristökasvatusta kuten vuotuista kukkasipulien istutusta, rikkakasvien ja vieraslajien kitkemistä ja jatkuvaa roskien keräämiskampanjaa.  

Vinkki

Esimerkiksi Helsingissä koulut voivat liittyä kaupungin vapaaehtoistoimintaan rekisteröitymällä Puistokummeiksi Puistokummit - Vapaaehtoistoiminta (hel.fi)

Tällöin koulu saa jatkuvaan käyttöön roskapihtejä, huomioliivejä ja pystyy tilaamaan kukkasipuleita oppilaiden istutustalkoita varten. Kun huomioliivin selässä lukee “Hyvällä asialla” kaupungin logon yllä, on oppilasjoukon mukavaa tehdä töitä ulkona ja kokea olevansa tärkeitä vastuunkantajia.

Jere Nieminen / Villivyöhyke