Historiaa ja toiminnan taustoja

YK:lla on ollut aina keskeinen rooli kehityskysymyksissä. Kehitysmaiden G77-ryhmän kasvu on vaikuttanut sen kehityspolitiikan sisältöihin ja valta-asetelmiin.

YK:lla on ollut perustamisestaan lähtien keskeinen rooli, kun kansainvälisellä tasolla on keskusteltu kehityskysymyksistä, kuten taloudellisista ja sosiaalisista uudistuksista.

Se johtuu etenkin YK:n jäsenkunnasta. Kun YK perustettiin vuonna 1945, sillä oli 51 jäsenmaata. Jäsenmäärän kasvu kiihtyi nopeasti. Vuoteen 1960 mennessä määrä oli noussut 99:ään. Syynä oli monien kehitysmaiden itsenäistyminen.

Kehitysmaaryhmän kasvu YK:n sisällä on vaikuttanut paljon politiikan sisältöihin ja valta-asetelmiin. Kehitysmaiden mukaantulo YK:hon tarkoitti, että myös erilaiset kehityskysymykset nousivat YK:n agendalle yhä selvemmin.

Kehitysmaat perustivat vuonna 1964 YK:n sisälle oman ryhmänsä, G77:n. Sen kasvu on vaikuttanut YK:n kehityspolitiikan sisältöihin ja valta-asetelmiin. Nykyisin ryhmällä on peräti 134 jäsenmaata.

    G77 ryhmän kokous
    G77-ryhmän puheenjohtajanvaihdosseremonia. Kuva: Manuel Elias / UN Photo.

    G77:n tarkoituksena on tuoda kehitysmaiden ääni kuuluviin yhtenäisesti sekä vahvistaa niiden neuvotteluasemia. Sen kaltaisilla poliittisilla ryhmillä on YK:ssa paljon merkitystä, sillä esimerkiksi yleiskokouksessa päätökset tehdään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yksinkertaisella enemmistöllä.

    YK:n kehitysyhteistyön virstanpylväitä

    YK on keskittynyt kehityskysymyksiin erityisesti 1960-luvulta alkaen. Silloin se alkoi asettaa erilaisia kehitysstrategioita, jotka kestivät kymmenen vuotta kerrallaan. Ne liittyivät esimerkiksi kestävään kehitykseen, naisten asemaan, ihmisoikeuksiin, ympäristönsuojeluun ja hyvään hallintoon.

    • 1961 YK:n ensimmäinen kehityksen vuosikymmen alkoi yleiskokouksen päätöksellä. Päätöslauselmassa todetaan, että vähemmän kehittyneiden maiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on tärkeää maille itselleen mutta myös kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kannalta.
       
    • 1964 YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD perustettiin.
       
    • 1965 YK:n kehitysohjelma UNDP perustettiin.
       
    • 1969 YK:n väestörahasto UNFPA perustettiin.
       
    • 1970 YK:n toinen kehityksen vuosikymmen alkoi. YK:ssa ryhdyttiin puhumaan kaikkein vähiten kehittyneistä maista. Yleiskokous asetti ensimmäistä kertaa YK:n tavoitteeksi nostaa kehitysrahoituksen osuuden 0,7 prosenttiin valtioiden bruttokansantulosta.
       
    • 1980 YK:n kolmas kehityksen vuosikymmen alkoi. Keskeisenä vaatimuksena olivat kansainväliset neuvottelut maailmantalouden muuttamiseksi.
       
    • 1990 YK:n ensimmäinen maailmankonferenssi pidettiin Jomtienissa Thaimaassa. Teemana oli koulutus.
       
    • 1991 YK:n neljäs kehityksen vuosikymmen alkoi. Päätöslauselmassa korostettiin kansojen välistä keskinäisriippuvuutta.
       
    • 2000 YK-maat sopivat vuosituhattavoitteista, joiden tärkein tavoite oli puolittaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2015 mennessä.
       
    • 2015 YK-maat sopivat uusista kestävän kehityksen tavoitteista, joiden tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä.