Balin kokouksella on kolme tavoitetta: käynnistää uutta ilmastosopimusta koskevat neuvottelut, päättää neuvottelujen aikataulusta sekä saavuttaa yhteisymmärrys siitä, milloin neuvottelut on saatava päätökseen. Päämääränä on siis luoda suuntaviivat tulevalle kansainväliselle ilmastosopimukselle, joka edistäisi maailmanlaajuista taistelua ilmastonmuutosta vastaan Kioton sopimusta seuraavalla vuoden 2012 jälkeisellä kaudella. Balin kokouksen johtajat painottivat avajaispäivänä sitä, että kokouksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole lopullisen sopimuksen sinetöiminen vaan neuvottelujen aloittaminen.
Kokouksen avajaisten yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) pääsihteeri Yvo de Boer totesi maailman odottavan poliittista ratkaisua hallitusten välisen ilmastopaneelin antamiin varoitussignaaleihin ilmastonmuutoksesta. "Kansainvälisen yhteisön ja kansalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut huimaa vauhtia, ja poliitikkojen on ryhdyttävä toimiin", de Boer sanoi. "Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa keskittävät nyt huomionsa siihen, miten poliittiset päättäjät vastaavat tieteellisen yhteisön heille hyvin selkeästi antamaan viestiin."
Aamun avausistunto oli de Boerin mukaan hyvin myönteinen kulminoituen Australian edustajan saamiin suuriin aplodeihin hänen kerrottuaan Australian ratifioineen Kioton sopimuksen. de Boerin mukaan kyseessä on "erittäin merkittävä poliittinen päätös". Hän totesi, että kaikki Kioton sopimuksen osapuolet kahta lukuun ottamatta ovat olleet pettyneitä kahden hyvin merkittävän maan - Yhdysvaltojen ja Australian - jättäytymisestä sopimuksen ulkopuolelle. "Australian saamat suuret aplodit ovat osoitus muiden maiden Australian rohkealle päätökselle antamasta arvosta", de Boer totesi. "Päätös lupaa hyvää Australian tulevasta roolista neuvotteluissa", hän lisäsi.
Kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden näkökannat osittain erilaisia
Balin ilmastokokouksen avajaispäivänä osallistujamaiden edustajat esittivät näkökantojaan ilmastonmuutoskysymykseen. Vaikka monet maat toivatkin esiin yhteneväisiä näkemyksiä muun muassa siitä, että ilmastonmuutoksen vuoksi on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin, kansallisten intressien välillä oli havaittavissa hienovaraisia ja suurempiakin eroja.
Kehitysmaat painottivat sopeutumista ja sellaisen sopeutumisrahaston perustamista, joka auttaisi köyhimpiä maita selviytymään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ongelmista. Euroopan unioni puolestaan korosti kiireellisiä toimenpiteitä. Yhdysvallat totesi olevansa sitoutunut edistämään tulevia neuvotteluja ja painotti uuden, ympäristön huomioivan mutta taloudellisesti kestävän sopimuksen tärkeyttä.
Isäntämaa Indonesia kehotti valtioita toimimaan metsien tuhoamista vastaan painottaen myös sellaisen rahaston perustamista, joka kannustaisi lopettamaan puiden hakkuun avainalueilla. Kenia puolestaan korosti Afrikan maiden tarvetta hyötyä puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) puitteissa toteutettavista projekteista. Puhtaan kehityksen mekanismin avulla teollisuusmaissa toimivat yritykset voivat kompensoida päästöjään investoimalla kehitysmaihin.
Muita Balilla esiin nostettuja aiheita olivat ympäristöystävällinen teknologia, energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot sekä vaihtoehtoiset energialähteet kuten biopolttoaineet. YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer totesi kuitenkin lehdistötilaisuudessa, että fossiiliset polttoaineet ovat tulleet jäädäkseen, sillä kasvava maailmantalous on niistä riippuvainen. Esimerkiksi sellaisten maiden kuin Kiinan, Intian ja Etelä-Afrikan, joilla on runsaat hiilivarat, ei voida olettaa lopettavan luonnonvarojensa käyttöä. Haasteena tällä saralla on sellaisen teknologian kehittäminen, joka mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden ympäristöystävällisemmän käytön.
Ban Ki-moon kannusti "vihreään talouteen"
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehotti maiden johtajia luomaan maailmanlaajuisen viitekehyksen, joka edistäisi vihreää taloutta ja kehitystä. "Jos toimemme ilmastonmuutosta vastaan ovat oikeita, edistämme maailmantalouden siirtymistä ekologisesti kestävään tilaan - tilaan, joka kannustaa kasvuun ja kehitykseen eikä rajoita sitä, niin kuin monissa valtioissa pelätään", Ban sanoi.
Pääsihteeri totesi maailman olevan teollisen, teknologisen ja globaalisaatioon liittyvien vallankumousten tapaan uuden, vihreän talouden aloittavan ajanjakson kynnyksellä ja totesi, että "tiedemiehet ovat tehneet työnsä. Nyt on poliitikkojen vuoro. Balin ilmastokokous on heidän johtajuutensa testi."
Käytännön toimia korostava ilmastonmuutosta käsittelevä kirja julkaistu Balin ilmastokokouksessa
Balin ilmastokokouksen yhteydessä on julkaistu yksityiselle sektorille, hallituksille ja kansalaisjärjestöille suunnattu ilmastonmuutosta käsittelevä kirja Climate Action for a Low Carbon Economy. 300-sivuinen julkaisu opastaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja pyrkii edesauttamaan toimijoiden sopeutumista ilmastonmuutoksesta aiheutuviin ongelmiin.
Climate Action for a Low Carbon Economy painottaa käytännön toimenpiteitä ja yritysten ja hallitusten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Sen keskeiset aihealueet käsittelevät markkinamekanismeja, energiakysymyksiä, kuljetusalaa, viestintää ja rakentamista. Lisäksi kirja auttaa esimerkiksi sijoittajia analysoimaan ja vertailemaan yrityksiä ilmastonmuutoskysymysten osalta.
Balin ilmastokokouksen jälkeen kirjaa jaetaan hallituksille, erilaisille asiantuntijaryhmille, ympäristöjärjestöille ja yrityksille. Kirja antaa toimijoille arvokasta tietoa eduista, joita yhteiskunta kasvuhuonekaasujen määrää vähentämällä saavuttaa.
Nyt julkaistu kirja ja siihen liittyvä www-sivusto ovat osa YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja Sustainable Development Internationalin kansainvälistä Climate Action -hanketta. Kirjan artikkeleiden kirjoittajina ovat muun muassa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, YK:n ympäristöohjelman johtajalta Achim Steiner sekä hallitusten välisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Rajendra Pachauri.