Uutinen

YK:n ihmisoikeuskomitean kanta Nellimin poroteurastuksiin: Ei loukkausta

17.5.2006. Norjan saamelaisten esitys alkuperäiskansojen foorumissa YK:n päämajassa New Yorkissa.Kuva:UN Photo/Mark Garten

YK:n ihmisoikeusoikeuskomitea on julkistanut ratkaisunsa Ivalon Nellimin porojen teurastusta koskevassa valitusasiassa. Ratkaisussa ei todettu loukkausta.

Tapauksessa oli kyse valittajien porojen suunnitellusta pakkoteurastuksesta Ivalon paliskunnan Nellimin tokkakunnassa. Valittajien mukaan paliskunnan vuonna 2007 tekemä päätös oli heitä syrjivä, koska teurastusvaatimuksen toteuttaminen lopettaisi tokkakunnan poronhoidon kokonaan ja siten loukkaisi perinteistä laiduntavaa poronhoitoa harjoittavien valittajien oikeutta nauttia alkuperäiskansakulttuuristaan. Paliskunnan päätöksessä ei otettu huomioon vasahävikkiä eikä petovahinkoja. Valittajat esittivät joitakin numerotietoja porojensa määristä ja paliskunnan vuosiksi 2010-2011 määräämistä vähennysvelvoitteista.

YK:n ihmisoikeuskomitea piti kiistämättömänä, että valittajat kuuluvat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia (ns. KP-oikeuksia) koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklassa tarkoitettuun vähemmistöön ja että heillä on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, jossa poronhoito on olennainen osa. Oli kuitenkin epäselvää, miten valittajille määrätyt porojen vähennykset olivat toteutuneet ennen vuotta 2007, koska lukuja ei oltu esitetty. Epäselväksi jäy myös se, miten valittajat olivat käytännössä päätyneet siihen tilanteeseen, jossa kaikki heidän poronsa pitäisi teurastaa.

YK.n ihmisoikeuskomitea katsoo, että sille esitetyt tiedot eivät olleet riittäviä sen arvioimiseen, että paliskunnan porojen vähentämistä koskeva menettely olisi vaikuttanut valittajien oikeuksiin niin, että se olisi evännyt valittajilta heidän KP-sopimuksen 26 artiklan ja 27 artiklan mukaiset oikeutensa. Komitea kuitenkin muistuttaa, että vaikka sopimusvaltion eri toiminnat erikseen tarkasteltuina eivät sellaisenaan loukkaa 27 artiklaa, ne voivat yhdessä tarkasteltuina heikentää saamelaisten oikeutta nauttia omasta kulttuuristaan.

Komitean kahdeksastatoista jäsenestä neljä jätti yhteisen eriävän mielipiteen ratkaisuun.

Suomen korkein oikeusaste, korkein hallinto-oikeus, antoi asiasta päätöksensä vuonna 2011. Tämän jälkeen valittajat jatkoivat YK:n ihmisoikeuskomiteaan ja vetosivat YK:n alaiseen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.