Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) on julkaissut eilen kymmenvuotisraportin, The Global Climate 2001-2010, A Decade of Extremes, jonka mukaan päättynyt vuosikymmen 2000-2010 on ollut lämpimin koskaan tilastoitu. Vuosikymmen on myös ollut lämpimin sekä valtameri- ja maa-alueet että pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko erikseen tarkasteltuna. Raportin mukaan lämpötila on kohonnut tänä ajanjaksona eniten Euroopassa, Grönlanti mukaan luettuna, jossa poikkeama on yli +1°C.
Korkeita lämpötiloja on seurannut myös arktisen merijään dramaattinen väheneminen ja vuoristojäätiköiden häviäminen. Yhdessä valtamerien lämpenemisen myötä tapahtuvan laajenemisen kanssa nämä ovat olleet suurimmat syyt merenpinnan nousemiseen ja ilmastonmuutokseen 1960-luvulta lähtien. Merenpinnan nousun suorat vaikutukset tulevat olemaan "mereen liittyvien ääri-ilmiöiden lisääntyminen, esimerkiksi vakavuudeltaan kasvavat ja yleistyvät kasvavat tulvat alavilla maa-alueilla, rantojen eroosio, merkittävät vaikutukset biodiversiteettiin ja ekosysteemien toimivuuteen sekä infrastruktuurien ja ympäristön vahingot." Raportti huomioi myös ilmakehän lisääntyneet kasvihuonekaasut ja viime aikoina paljon julkisuutta saaneet hälyttävän korkeat hiilidioksidipitoisuudet.
Viime vuosikymmenenä yli 370 000 ihmistä menetti henkensä äärimmäisten sääolojen, mukaan lukien kuivuuden, myrskyjen, tulvien ja äärimmäisten lämpötilojen takia. Uhrimäärän nousu edelliseen vuosikymmeneen verrattuna johtuu lähinnä lämpöaaltojen vaatimien kuolonuhrien määrän kasvusta. Vaikka kuolinriskit ja haavoittuvaisuus ovatkin lieventyneet kehittyneiden varoitusjärjestelmien ja kohonneen valmiustason ansiosta, ovat näistä katastrofeista koituvat taloudelliset vaikutukset ja riskit sen sijaan kasvanneet merkittävästi rivakan talouskasvun takia.
Raportissa myös kerrotaan, että YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA on alkanut ensimmäisenä maailmassa valvomaan ja arvioimaan luonnonkatastrofeista johtuvaa pakolaisuutta. Vuonna 2008 alkaneen seurannan mukaan niistä johtuva pakolaisuus on kasvanut noin 90% jokaisena seurantavuonna ja vuonna 2010 ilmastosta johtuvien katastrofien takia päätyi pakolaiseksi yli 38 miljoonaa ihmistä.
WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud korostaa tieteellisten ilmastopalveluiden merkitystä tulevaisuuden yhteiskunnille, talousjärjestelmille ja ympäristölle. Miljoonien ihmisten asuttamat alavat ja saarivaltiot joutuvat tulevaisuudessa sopeutumaan merenpinnan nousemiseen esimerkiksi suunnitelmallisen kaavoituksen ja tulvia kestävien rakennusstandardien ja infrastruktuurin avulla. Kaikkia näitä selviytymiskeinoja edistäisi nykyistä tarkempi ilmastotieto.
Jarraudin mukaan esimerkiksi "patoamisen ja tulvavarautumisen ratkaisut perustuvat usein aiempiin kokemuksiin, mutta aikaisemmat ilmasto-olot eivät enää tarjoa riittävää opastusta varautumiseen tulevaisuudessa." Hänen mielestään nyt tarvitaankin arvioita siitä, millainen ilmasto olisi 50 tai 100 vuoden päästä. Haaste on valtava mutta Jarraudin viesti on myös rohkaiseva ja ajankohtainen, koska samanaikaisesti raportin julkistamisen kanssa käynnistyi globaalin ilmastopalveluiden puiteohjelmaa (GFCS) valvovan johtokunnan ensimmäinen istunto Genevessä. Kansainvälisen ohjelman tarkoituksena on laajentaa ja parantaa tieteellisen ilmastotietoa sen hyödyntämiseksi yhteiskunnan kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
Lisätietoa:
New UN reports cites 'unprecedented climate extremes over past decade (UN News)
The Global Climate 2001-2010, A Decade of Climate Extremes -raportti (.pdf) (WMO)
Merkittävän hiilidioksikynnyksen saavuttaminen varjostaa tulevia ilmastoneuvotteluita (Suomen YK-liitto)