Hankkeessa vahvistettiin paikallisia YK-liittoja ja tuettiin kansalaisyhteiskunnan, etenkin alkuperäiskansojen, vaikuttamistyötä.
”YK-prosessien ja ylikansallisen vaikuttamisen kiemuroiden tunteminen on tärkeää, jotta paikalliset saavat ongelmia nostettua kansainvälisille areenoille tehokkaasti”, toteaa hanketta koordinoinut Jenni Kauppila.
Tätä vaikuttamistyön osaamista pyrki vahvistamaan Suomen ja Tansanian YK-liittojen sekä maailman YK-liittojen kattojärjestön WFUNA:n yhteinen hanke, ”Kansalaisyhteiskunnan kapasiteetinrakennus: YK-prosessit ja vaikuttamistyö”. Hanke alkoi keväällä 2013 ja päättyy vuoden 2015 maaliskuussa.
Alkuperäiskansojen ääni kuuluviin kansainvälisesti
Yhtenä läpileikkaavana teemana hankkeessa olivat alkuperäiskansojen oikeudet sekä etelän ja pohjoisen välinen yhteistyö. Saamelaisyhteisöjen edustajat ovat jakaneet omia kokemuksiaan vaikuttamistyöstä ja muun muassa maaoikeuksien puolustamisesta Itä-Afrikan maasai-yhteisön kanssa.
”Maaoikeudet ja kansainvälinen huomio ovat erittäin tärkeä teema nyt maasaille Tansaniassa, sillä heitä uhkaavat pakkosiirrot pois perinteisiltä laidunmailta eivät ole vieläkään virallisesti peruuntuneet ja kansainvälisellä yhteisöllä on niihin suuri vaikutus”, huomauttaa Kauppila.
Osallistavassa videotyöpajassa Tansaniassa, Loliondon alueen maasait kuvasivat ja suunnittelivat itse videoita valitsemistaan kolmesta aiheesta. Videot naisten oikeuksista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja maasai-kulttuurista löytyvät alta ja YK-liiton sivuilta.
Hankkeessa tuettiin myös Pohjoisten alkuperäiskansojen yhteistyötä ja vertaisoppimista. Vuonna 2013 Suomessa pidetyn työpajan tuloksena tuotettiin Ruotsin saamelaisaluetta koskeva kirja sekä Ponoi- ja Näätämö-jokien yhteishallintaa koskeva kirja. Vuonna 2013 pidettyjen työpajojen tuloksina kolttasaamelaisten maaoikeuksista ja kulttuuriperinnöstä tuotettiin video vuonna 2014, ja toinen video on vielä valmisteilla.
Videotyöpajan osallistujia Loliondossa, Tansaniassa. (Kuva: InsightShare)
Paikallisten YK-liittojen vahvistaminen
Eri maiden YK-liitot toimivat tärkeänä kansalaisjärjestöjen kansainvälisen vaikuttamisen kanavana ja niiden työn tukeminen oli keskeinen osa hanketta.
Paikallistason yhteistyötä tiivistää vasta perustettu Itä-Afrikan YK-liittojen verkosto. Hankkeen aikana myös Ruandan ja Kenian YK-liitot perustettiin uudelleen.
Kaikkia hankkeen läpileikkaavia teemoja – ilmastonmuutos, sukupuoli ja haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät, erityisesti alkuperäiskansat – juurrutettiin yhteistyökumppaneina toimineiden paikallisten YK-liittojen toimintaan.
”Hankkeessa tärkeintä oli, että paikalliset saavat oman äänensä kuulumaan. Vertaisoppiminen ja osallistavat metodit ovat olleet kaikkien työpajojen keskiössä”, sanoo Kauppila.
Työpajoissa on käyty paikallisten järjestöjen kanssa läpi erilaisia tapoja tehdä parempaa vaikuttamistyötä ja Barefoot Guide Collectiven lanseeramia vaikuttamismetodeja, jossa keskitytään sekä tiedon tuotantoon että tunteisiin vaikuttamiseen, jotta saadaan positiivista sosiaalista muutosta aikaiseksi.
Kokemukset vaikuttamisesta jakoon
Hankkeen vuoden 2014 päätösseminaari pidettiin joulukuun alussa Dar es Salaamissa, Tansaniassa. Suomen ja Tansanian YK-liitot järjestivät seminaarin ensimmäisenä päivänä yhteistyöjärjestöille YK:n vaikuttamistyötä käsittelevän seminaarin.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg esitteli saamelaisten kokemuksia vaikuttamistyöstä ja puhui kansainvälisten sopimusten merkityksestä alkuperäiskansojen oikeuksille.
Seminaarissa esiteltiin myös erilaisia esimerkkejä paikallisten järjestöjen vaikuttamistyöstä yhteisen oppimisen hengessä. Tansanian YK-liitto ja maasai- ja paimentolaisjärjestöt esittelivät eri ihmisoikeussopimusten seurantaraporteille tekemiään varjoraportteja.
Seminaaria seuraavina päivinä pidettiin työpaja, johon osallistuivat Suomen, Tansanian, Ugandan, Ruandan ja Kenian YK-liitot ja maasai-yhteisön edustajia. Työpajassa käytiin läpi hankkeen aikana opittuja asioita ja kehitettiin tulevaa vaikuttamistyötä.
Loliondon maasai-yhteisön kesän 2014 työpajassa kuvaamat videot:
Maasai-kulttuuri Loliondossa
Kuivuus Loliondossa
Naisten oikeudet Loliondossa
__________________________________________________________________________________________________________________
Loliondon maasaiden pakkosiirtojen uhka ei vielä ohi
Serengetin kansallispuiston vieressä, Loliondon alueella asuvat maasait pelkäävät yhä mahdollisia pakkosiirtoja ulkomaisten turistien metsästysmaiden tieltä. Tansanian hallituksen mahdollisista suunnitelmista jatkaa maasaiden pakkosiirtoja pois perinteisiltä laidunmailta uutisoitiin lokakuussa kansainvälisesti. Myös YK-liitto ja Saamelaisneuvosto vetosivat suomalaisiin päättäjiin pakkosiirtojen estämiseksi.
Noin 40 000 maasaita uhkasi siirto pois alueelta luonnonsuojelullisin perustein. Alueelle jäisi kuitenkin Ortello Business Corporationin (OBC) yksityinen lentokenttä ja metsästysalue. Ortello Business Corporationilla on läheiset siteet Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kuninkaalliseen perheeseen.
Ulkomaisen lehdistön huomion jälkeen maan presidentti lupasi julkisesti, että maasaita ei pakkosiirretä ja ympäristöministeri vieraili Loliondon alueella joulukuussa kahdesti. Maasai-yhteisö ei kuitenkaan vielä ole saanut varmuutta pakkosiirroista luopumisesta ja virallista lupausta siitä, että he saavat oikeuden pysyä alueella.
YK-liitto on tehnyt yhteistyötä Tansanian maasai-järjestöjen kanssa vaikuttamishankkeensa puitteissa, keskittyen muun muassa alkuperäiskansojen maaoikeuksiin. Loliondon maasai-yhteisön edustajat kuvasivat kesällä hankkeen järjestämässä osallistavassa työpajassa videot naisten oikeuksista, ilmastonmuutoksesta ja maasai-kulttuurista.
Suomen ja Tansanian YK-liittojen ja YK-liittojen maailmanliiton WFUNAn hanke on toteutettu Suomen ulkoasiainministeriön tuella.