tyttituppurainen_vaaka.jpg

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen

YK, kansainvälinen yhteistyö ja brexit

Yhdistyneiden kansakuntien perustava kokous pidettiin toisen maailmansodan vielä jatkuessa Aasiassa. Koska vuosisadan suursodat olivat vaatineet eniten uhreja Euroopassa, oli uuden maailmanjärjestön perustajien mielenmaisemassa kuitenkin Eurooppa kaiken keskellä. Tästä syystä voi perustellusti väittää, että Euroopan rauha sekä Euroopan yhdentyminen, ensiksi strategisten teollisuudenalojen osalta, sen jälkeen yhteismarkkinoiksi ja lopulta Euroopan unioniksi, on jo sellaisenaan toteuttanut YK:n tavoitteita. Maailmanrauhaa takaamaan luodun YK:n näkökulmasta Euroopan rauhanprojektia, Euroopan unionia, ei voi tulkita muuksi kuin menestykseksi.

EU:n hajoaminen Britannian lähtiessä siitä on tappio niin eurooppalaisen kuin maailmanlaajuisenkin yhteistyön tavoitteelle. Riippumatta brexitin syistä tai seurauksista se on vastoin YK:n perustavoitteita. Brexitin syiden ja perusteluiden tarkastelu värittää kuvan synkemmäksi. Eron laukaisseessa kansanäänestyksessä vedottiin ennakkoluuloihin ja muukalaisvihaan. Maahanmuuton rajoittaminen – tai lopettaminen – oli tärkeimpiä kannusteita äänestää Eurooppaa vastaan. Kansallisvaltion suvereniteetti asetettiin kansainvälisen yhteistyön vastakohdaksi. On myös aivan turha väittää, etteivätkö Brexit-kampanjat vedonneet rasismiin.

Britannian EU-eron seuraukset ovat paitsi eurooppalaiselle myös laajemminkin kansainväliselle yhteistyölle kielteisiä. Brexit on merkkipaalu sopimusperusteisen maailmanjärjestyksen hajoamisessa. Yhteistyöverkostojen ja sopimusten sijaan kansainvälisen politiikan pelureiksi tulevat suurvallat – tosin Britannian tapauksessa kysymys on pikemminkin keskisarjan valtiosta. Keskinäisriippuvuuden sijaan tulee yksipuolinen sanelu ja voimankäyttö, globaalitalouden sijaan merkantilistiset nollasummapelit. Ahdas, rajojen takana lymyävä nationalismi korvaa kansojen yhteistyön. Viidakko kasvaa takaisin.

Britannian ero EU:sta on isku Yhdistyneille kansakunnille. YK ja YK:n ystävät käyvät nyt puolustuskamppailua säilyttääkseen 73 vuotta kestäneen kehityksen kohti parempaa ja rauhanomaisempaa maailmaa. Samalla Brexit on myös ankara isku Euroopan vaikutusvallalle kansainvälisessä politiikassa. Britannian myötä unionilta katoaa taloudellisia voimavaroja. Esimerkiksi eurooppalaisen kehitysyhteistyön rahoitus hankaloituu suuren nettomaksajan poistuessa. Euroopan kyky osallistua kriisinhallintaan käy epävarmaksi: Britannia pysyy toki Natossa ja monissa muissa kansainvälisissä rakenteissa, mutta EU:n oman yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen menettää sen mukana paljon.

Britannian ero unionista liittyy Yhdistyneiden kansakuntien perustehtävään – rauhan ylläpitämiseen – hyvin konkreettisesti. YK:n turvallisuusneuvoston kokoonpano heijastaa edellä todettua Eurooppa-keskeisyyttä: sen veto-oikeudella varustetuista viidestä jäsenmaasta kolme on eurooppalaisia. Tällä hetkellä Euroopan unionin jäsenmaista kahdella on tämä voimankäytössä kansainvälistä lakia ylläpitävä päätösvalta. Britannian lähdettyä EU-maista vain Ranska on turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. EU:n yhteisen ulkopolitiikan voimavarat kapenevat. Ranska on toki EU:n yhteistyön ja EU:n edustaminen arvojen luotettavimpia ylläpitäjiä. Silti EU:n vaikutuskanava on ensi vuoden jälkeen yhden kortin, yhden maan, varassa. EU:n omaa paikkaa turvallisuusneuvostossa on siksi hyvä pitää tavoitteena, ymmärtäen ja hyväksyen sen, että vaikutusvaltaa kuuluu myös Euroopan ulkopuolelle.

Kansainväliselle yhteistyölle ja YK:n edustamille periaatteille paras vaihtoehto olisi, jos britit peruisivat surkeaksi osoittautuneen hankkeensa EU-erosta. Kaukaisella kakkossijalla on hyvässä järjestyksessä tapahtuva ero, jonka jälkeen sekä EU että Britannia jatkavat yhteistyötä rauhan, kehityksen ja ympäristönsuojelun edistämisessä. 

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja Suomen YK-liiton puheenjohtaja

Lue tai lataa Suomen YK-liiton tuore julkaisu: YK ja brexit - miten Britannian ero EU:sta näkyy YK:ssa? (julkaistu 27.11.2018)


Julkaistu: 27.11.2018