Uutinen

YK-järjestöjen tuen raju leikkaaminen lyhytnäköistä

Lapsia odottamassa WHO:n tarjoamia rokotuksia Haitin pääkaupungissa Port-au-Princessä vuonna 2010. Kuva: UN Photo/Sophia Paris

Viime viikolla vahvistettiin, että Suomi on jäädyttämässä useiden YK-järjestöjen yleistuen ja leikkaamassa runsaasti myös kehitysyhteistyön painopistealueilla työtä tekeviltä järjestöiltä.

Muun muassa ympäristöjärjestö UNEP, terveysjärjestö WHO ja työjärjestö ILO ovat jäämässä kokonaan vaille yleistukea. Tuki loppuu myös muun muassa AIDS-ohjelma UNAIDSilta, palestiinalaispakolaisia tukevalta UNRWAlta sekä elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOlta.

”Leikkaukset osuvat todella rajusti juuri YK-järjestöihin, mikä on kohtuutonta ja ristiriitaista tässä maailmantilanteessa, kun kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän”, toteaa YK-liiton toiminnajohtaja Helena Laukko.

Hallitus on ilmoittanut jo aiemmin monenkeskiseen yhteistyöhön kohdistuvista rajuista leikkauksista, jotka tarkoittavat jopa 60–70 prosentin vähennystä YK-järjestöjen tukeen. Tarkempaa tietoa ei ole kuitenkaan aiemmin saatu, ja näidenkin lukujen ulkoministeriö painottaa olevan vasta suunnittelulukuja.

Myös järjestöiltä, joiden teemojen tukemiseen Suomi sanoo keskittyvänsä, leikataan runsaasti: UN Womenin tuki laskee noin kolmasosan, väestörahasto UNFPAn tuki vähenee 46 prosenttia ja lastenrahasto UNICEFilta leikataan jopa 70 prosenttia yleistuesta. Kehitysohjelma UNDP:lle tukea annettaisiin enää nimellisesti.

”Leikkausten tahti on myös järjetön: jos monenkeskiseen yhteistyöhön tehdään näin suuria muutoksia, pitää leikkauksia jaksottaa, niistä tiedottaa ajoissa ja antaa toimijoille aikaa suunnitella toimintaansa”, Laukko huomauttaa.

Hanketuki ei riitä

Ulkoministeriö toteaa, että yhteistyö ei katkea, vaan sitä jatketaan joissan määrin hanketuilla.

”Tämä on lyhytnäköistä ja vastuutonta. Jos kaikki hallitukset antaisivat YK-järjestöille vain hanketukea, olisi tilanne kaoottinen”, toteaa YK-liiton toiminnajohtaja Helena Laukko.

”YK:n vahvuus on nimenomaan siinä, että se toimii pitkäaikaisesti kohdemaissa ja siksi sillä on valmius auttaa nopeasti kriisitilanteissa. Jos toimitaan hankepohjalta, silloin heikennetään mahdollisuutta olla alueella  pysyvästi läsnä ja ja huolehtia kehitykseen tarvittavien perusrakenteiden ylläpidosta”, hän jatkaa.

Kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoudutaan samalla, kun leikkaukset iskevät

Suomi sitoutui yhdessä muiden YK:n jäsenmaiden kanssa uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin New Yorkissa toissa viikonloppuna järjestetyssä huippukokouksessa.

Toisin kuin kehittyviin maihin keskittyneet vuosituhattavoitteet, uudet tavoitteet ovat universaaleja, eli ne koskettavat kaikkia maailman maita – myös Suomea.

YK-liitto on yhdessä muiden suomalaisten YK-järjestöjen kanssa painottanut, että on nurinkurista sitoutua vallankumouksellisiin tavoitteisiin, mutta leikata samalla tukea tahoilta, jotka niitä toteuttavat.

Suomen YK-liiton ja suomalaisten YK-järjestöjen tuki ei tule monenkeskisen yhteistyön budjetista, vaan erilaisista suomalaisille järjestöille tarkoitetuista toiminta-avustuksista.

YK-liitto otti muiden suomalaisten YK-järjestöjen kanssa kantaa jo aiemmin monenkeskisen kehitysyhteistyön mittaviin leikkaussuunnitelmiin (HS 16.9.2015)
YK-liitto.fi (25.9.2015): Maailmalla on uudet kestävän kehityksen tavoitteet – lipeääkö Suomi joukosta heti?