Maailmassa on 1,8 miljardia nuorta, ja toisin kuin luullaan, he ovat kiinnostuneita yhteiskunnan tulevaisuudesta.
Suomi järjesti viime maaliskuussa ensimmäisen kansainvälisen symposiumin, jossa nuoret pohtivat asemaansa rauhanvälittäjinä perustuen YK:n päätöslauselmaan ”Nuoret, rauha ja turvallisuus”. Ilmastolakko puolestaan keräsi Helsingissä yli 2 000 mielenosoittajaa vaatimaan päättäjiltä parempaa ilmastopolitiikkaa. Samoin aikaisemmin tänä keväänä nuorten ilmastokokous keräsi yhteen 500 nuorta Helsingissä. Miksi nuoret ovat nousseet barrikadeille juuri nyt?
Suomessa nuorten suhtautuminen tulevaisuuteen synkistyy merkittävästi, kun siirrymme tarkastelemaan oman elämämme sijaan globaalin maailman tulevaisuutta. Erityisesti nuoret kokevat turvattomuutta suhteessa maailmanlaajuisiin uhkiin: jopa 67 prosenttia nuorista kokee ainakin jossain määrin epävarmuutta tai turvattomuutta ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen takia (nuorisobarometri 2018).
Kaiken tämän keskellä nuoret eivät ole kuitenkaan jääneet huolensa kanssa passiivisiksi vaan ovat löytäneet omia kanaviaan vaikuttaa. Sama viesti kumpusi myös symposiumiin osallistuneilta nuorilta rauhanvälittäjiltä: osallisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa lisäävät nuoren luottamusta paitsi omaan tulevaisuuteen myös yhteiskunnallisten rakenteiden toimivuuteen.
Osallisuus on tärkeää myös rauhanprosesseissa: kestävä rauha saadaan aikaiseksi vain osallistamalla yhteiskuntaa monipuolisesti neuvottelujen aikana. Osallistaminen ei kuitenkaan saa jäädä vain juhlapuheiksi ja nuorten asema kiintiöiden täyttämiseksi. Nuoret kohtaavat tulevaisuudessaan niitä suuria ongelmia, joista juuri nyt päätämme poliittisesti. Siksi nuorten merkitys päätöksenteossa ja yhteiskunnan muokkaamisessa on vihdoin tunnustettava ja toteuttava käytännössä.
Nuoret vaikuttavat jo nyt aktiivisesti monessa maassa järjestökentän kautta, mutta tämä ei itsessään vielä riitä. Tarvitaan laajempi nuoria koskeva asennemuutos.
Nuoret on tunnistettava asiantuntijoiksi heitä koskevissa asioissa ja heidän potentiaalinsa luoda innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin on valjastettava käyttöön. Päätöksentekoharjoitukset kouluissa, nuorten mukaanotto asiantuntijakuulemisiin ja nuorille tarjotut erilaiset vaikuttamisen areenat ovat keinoja tuoda nuoret osaksi päätöksentekoa, nyt ja tulevaisuudessa.
Lopulta tärkeintä on tunnustaa, että nuoret ovat keskenään hyvin erilaisia. Heitä ei pidä kohdella yksittäisenä ryhmänä vain oman ikänsä perusteella. Moni ääni nuorten joukossa uhkaa jäädä pimentoon esimerkiksi sen vuoksi, että koulutustausta on muita heikompi. Osallistumisen esteitä on minimoitava, ja jokaiselle nuorelle on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.
Nuorten vähenevä äänestysaktiivisuus on ollut kuuma puheenaihe vaalien alla. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden herättämisessä pikavoittoja ei kuitenkaan jaeta. Jos haluamme, että nuorista kasvaa aktiivisia ja yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, vaikuttaminen on mahdollistettava jo varhain.
Jasmin Kopra
Anna Hiltunen
Salla Uusitalo
Kirjoittajat ovat Suomen YK-nuorten hallituksen jäseniä. Kirjoitus on julkaistu myös HS:n mielipidesivustolla 14.4.2019.