Uutinen

Vähiten kehittyneet maat yhä huolestuttavan takapajuisia

25.11.2010

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTADin tuoreesta raportista käy ilmi, että taloudellinen kehitys vähiten kehittyneissä maissa (Least Developed Countries, LDC) uhkaa nykyisistä ponnisteluista huolimatta jäädä täysin muun maailman jalkoihin.

UNCTADin raportissa "Towards a New International Development Architecture for LDCs" todetaan, että köyhyys vähiten kehittyneissä maissa jatkaa kasvuaan ja taloudellinen kehitys takkuamistaan, mikäli kansainvälisiä rahoitus- ja kauppamekanismeja ei kyetä uudistamaan. Raportin mukaan LDC-maiden ahdinko voitaisiin ratkaista uuden kansainvälisen kehitysarkkitehtuurin (New International Development Architecture, NIDA) avulla. Vähiten kehittyneiden maiden rakenteelliset heikkoudet ovat johtaneet siihen, että ne ovat jääneet pitkälti globaalin talouskasvun ja kehityksen ulkopuolelle. Raportti korostaa, että vaikka kehittyneet maat lunastaisivatkin nykyiset kehitysrahoitussitoumuksensa LDC-maille, ei tämä riittäisi nostamaan maita luokituksestaan.

Yksittäisiin maihin kohdistuneet, taloudelliseen kehitykseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole raportin mukaan onnistuneet luomaan LDC-maihin tilannetta, jonka avulla ne pystyisivät itse nostamaan itsensä taloudellisen alikehityksen kierteestään. Vähiten kehittyneiden maiden tuottavuus ei esimerkiksi ole kasvanut riittävästi tavalla, joka loisi maihin uusia työpaikkoja. Raportin mukaan kansainväliset tukitoimet vähiten kehittyneille maille ovat edelleen tarpeellisia, mutta eivät yksinään riitä. Niiden lisäksi tarvitaan täysin uusia kansainvälisiä tukimekanismeja ja globaalien talousjärjestelmien reformia. Lisäksi etelän valtioiden välistä yhteistyötä tulee raportin mukaan merkittävästi vahvistaa kaupan, rahoituksen, raaka-ainetuotannon sekä ilmastonmuutoksen torjunnan aloilla.

UNCTAD esittää raportissaan kahdeksan eri kohtaa, joiden avulla LDC-maiden taloudellinen marginalisoituminen saataisiin kuriin. Suositukset sisältävät muun muassa yksittäisten LDC-maiden oman kapasiteetin vahvistamista taloudellisen kehityksen saralla. Kehitysrahoitusta tulee käyttää kansallisten resurssien parempaan hyödyntämiseen, mutta myös uusia keinoja tuotannon kasvattamiseksi tarvitaan. Vähiten kehittyneiden maiden tulisi raportin mukaan voida paremmin hyödyntää niitä joustoja, joita maailmankaupan säännöt jo nyt mahdollistavat. Raaka-ainekauppaan tarvittaisiin puolestaan globaali hallintamekanismi, sillä sen puuttuminen on keskeisimpiä syitä raaka-aineiden hintojen heilahteluille.

Teknologian saralla UNCTAD ehdottaa, että käyttöön otettaisiin kansainvälisiä tukimekanismeja, jotka sisältäisivät muun muassa eräänlaisen 'teknologisen lisenssipankin' ja LDC-maissa toimivia yrityksiä rahoittavan rahaston kehittämisen. Ilmastomuutoksen torjunnan suhteen raportti toteaa, että vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahasto tarvitsee pikaista ja riittävää rahoitusta, jotta maat voisivat saada käyttöönsä uusiutuvaa enrgiateknologiaa.

Lopuksi UNCTADin raportti muistuttaa, että vuoden 2009 globaalilla taantumalla on kauaskantoiset vaikutukset vähiten kehittyneissä maissa. Erityisesti investointien alhainen määrä ja rahoituksen heikko kehitys huolettavat raportin laatijoita, sillä vähiten kehittyneet maat ovat pitkälti riippuvaisia taloudellisen elpymisen vauhdista muualla maailmassa sekä ulkopuolisten lahjoittajien tuesta. Lisäksi monien LDC-maiden, etenkin afrikkalaisten, velkataakka jatkaa huolestuttavaa kasvuaan.

UNCTADin raportti verkossa: The Least Developed Countries Report 2010: Towards a New International Development Architecture for LDCs