Suomen uudistettu YK- strategia julkaistiin 17. heinäkuuta Porissa SuomiAreena- tapahtuman yhteydessä. Uudet ulkoasiainhallinnon valmistelemat YK- politiikan linjaukset korvaavat vuonna 2008 laaditun strategian. Suomen YK- strategian päivittämisesta sovittiin jo vuoden 2011 hallitusneuvottelujen yhteydessä, mutta YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvasta paikasta käyty vaali, jossa uusiksi jäseniksi valittiin Suomen sijaan Australia ja Luxemburg kannusti uudistamaan strategian kokonaisuudessaan.
"Strategia on tehty puhtaalta pöydältä", toteaa uuden YK- strategian esitellyt ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Suomen turvallisuusneuvoston ehdokkuuskampanja kirvoitti kritiikkiä ja pohdintaa Suomen YK- politiikasta ja todettiin, että Suomelta puuttuu selkeä linja. Strategian perimmäinen tarkoitus onkin tuoda selkeämmin esiin Suomen näkemystä ja osoittaa YK:n laajalta asialistalta Suomen kannalta olennaisimmat osa-alueet ja tavoitteet. Tärkeää on myös keskittyä kokonaisuuksiin, joista Suomella on kokemuksta ja asiantuntemusta, jotta Suomen osallisuus tuo todellista lisäarvoa YK:n toimintaan.
Kattoteemana kestävä kehitys
Pääpainotus uudessa strategiassa on maailmanlaajuisiin kehityshaasteisiin vastaaminen ja luoda edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Kestävän kehityksen nähdään koostuvan kolmesta osa-alueesta, jotka ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys, sekä niiden tasapainoisesta toteutumisesta. Strategia vahvistaa Suomen tavoitteen toimia YK:ssa näiden kolmen ulottuvuuden yhteensovittamiseksi, jotta ne eivät kilpaile keskenään, vaan tukevat toinen toisensa toteutumista.
Suomen YK- politiikan lähitulevaisuuden pääperiaatteet määritellään neljällä kestävää kehitystä tukevalla pääteemalla:
1) konfliktien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen,
2) sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen,
3) demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltiokehityksen
tukeminen ja
4) äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden
vähentäminen ja ympäristökestävyyden edistäminen
Suomi on aikaisemminkin toiminut kärkiteemojen edistämiseksi ja Suomi kuuluu suurimpiin kehitysrahoittajiin esimerkiksi YK:n väestörahastossa (UNFPA) ja kehitysohjelmassa (UNDP). Seuraava askel kestävän kehityksen toteuttamiseksi voisi olla YK:n köyhyyden vähentämistavoitteeseen sitoutuminen ja kehitysmäärärahan korottaminen 7 prosenttiin bruttokansantulosta, jonka uusi strategia vahvistaakin tavoitteekseen vuoteen 2015 mennessä.
Kestävän kehityksen ja neljän kärkiteeman välillä vallitsee tiivis keskinäisriippuvuus. Esimerkiksi demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen, sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen on merkittävää konfliktien ennaltaehkäisemiseksi. Pysyvä auha ja turvallisuus ovat edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Neljäs ulottuvuus, johon kestävän kehityksen kannalta tulee kiinnittää entistä enemmän huomioida ovat konfliktit ja hauraiden valtioiden tila. Mahdollisuudet nuorten osallistamiseksi rauhanrakennustyöhön ja päätöksentekoprosesseihin aktiivisina toimijoina kaipaa lisäselvitystä.
Prioriteetit ja vaikuttavuus
Suomen YK- politiikka voidaan nähdä uudistuksesta huolimatta jatkuvana, sillä suuret kehityspoliittiset teemat, kuten ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutuminen säilyvät ennallaan. Strategian tavoitteena on määritellä Suomen YK-politiikan prioriteetteja johdonmukaisemmin, mikä tarkoittaa valintojen tekemistä ja joidenkin osa-alueiden karsimista. Pienenä valtiona Suomen ei ole järkevää eikä mahdollista tavoitella liian monia kehitystavoitteita samanaikaisesti.
Selkeiden prioriteettien sekä päämäärätietoisen ja pitkäjänteisen työskentelyn lisäksi konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat edellytys todellisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Suomen valitsemiin teemoihin tarvitaan riittävät resurssit, jotta ne voidaan käytännössä toteuttaa. Elleivät prioriteetit ja strategioiden linjaukset heijastu käytännön toimintaan, eivät myöskään YK- politiikan todelliset painopisteet kohtaa strategiaan kirjattuja tavotteita. Tavoitteiden mitattavuus on merkittävää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Ulkoasiainhallinnon laaja-alainen yhteistyö ja vuorovaikutus muiden viranomaistahojen, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välillä tukee Suomen toimintaa YK:ssa ja strategian tavoitteiden selkeytymistä ja vaikuttavuutta. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan osallisuutta on vahvistettava myös tulevaisuudessa. Useat kansalaisjärjestöt antoivat oman panoksensa YK- strategian muotoiluun. Tästä linkistä voit perehtyä tarkemmin Suomen YK- liiton lausuntoon ulkoasiainhallinnon YK-strategiasta.
Lisätietoa:
Suomen ulkoasianhallinnon YK- strategia