Uutinen

SAKK pitää yllä ja kehittää saamelaiselinkeinojen osaamista

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskeleva Katariina pesee poronnahkaa.

Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK on ammatillinen oppilaitos, jossa opetetaan mm. saamenkäsitöitä, poronhoitoa ja saamen kieliä. Se on arktisen alueen osaamisen säilyttämisessä ja kehittämisessä erityisessä asemassa Suomessa ainoana saamelaiselinkeinoja opettavana ammattikouluna. Yksi Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden kärkiteemoista on koulutus arktisella alueella.

Haastattelimme Inarissa opiskelevia perinteisten käsitöiden tulevaisuudesta sekä arktisista teemoista. Haastateltavat Jenni Parviainen ja Päivi Sivikko opiskelevat molemmat saamenkäsitöitä niin sanottujen "kovien materiaalien" linjalla. Koviin käsitöihin kuuluvat esimerkiksi poron sarvi, pahka ja puu, kun taas pehmeisiin kuuluvat mm. vaatteet, poronnahkatuotteet, tossut ja korut.

 

Jenni Parviainen, miksi valitsit tämän alan?

Olen aina tehnyt käsitöitä, niin kuin varmaan kaikki muutkin täällä. Eräs hyvä ystäväni on saamelaiskäsitöiden tekijä ja hopeaseppä. Hänen kauttaan eksyin ensin hopeatöihin, sitten kuksaa tekemään ja niin edelleen. Ja huomasin nauttivani siitä. Opiskelen kovia materiaaleja, mutta on meillä eri linjat sekoittaviakin kursseja. On hyödyllistä tuntea joitain asioita muistakin materiaaleista.

Miten näet perinteisten käsityöammattien ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuuden?

En usko että pehmeiden materiaalien työstäminen kuolee pois, tuskin. Enkä usko että kovatkaan materiaalit täällä pohjoisessa häviävät. Ainakin toivon että käsityön arvostus on nousussa aivan ympäri Suomea. Toisaalta uskon että näinä ”Made in China” -aikoina sitä arvostetaan paljon. Ei siitä mitään valtavirtaa varmaan tule, mutta en tiedä tarvitseeko tullakaan. Ja on tämän koulun ansiota kyllä todella paljon, että osaaminen säilyy. Ja jos tämä koulu ja nämä opiskelualat pysyvät, niin sitten uskon että kaikki on hyvin. SAKK tekee arvokasta työtä tämän tiedon jakamisessa.

Mitä Suomen pitäisi mielestäsi pitää erityisesti esillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuutensa aikana?

Ehdottomasti alkuperäiskulttuurit, niiden ominaispiirteet ja niiden säilyminen. Myös sen esille tuominen, että mitä tarkoittaa olla osa Arktista neuvostoa. Että laajemmin ymmärrettäisi tämän pohjoisen alueen merkitys. Ja myöskin luonto. Jos on pakko kehittää teollisuutta, niin se on tehtävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja luontoa suojellen. Se on minusta ehdoton ykkösteema.

Kuva (oikealla): Jenni Parviainen työstää puukkoa Inarin SAKK:ssa.

 

Päivi Sivikko, miksi valitsit tämän alan?

Minua on aina kiinnostanut käsillä tekeminen. Kotona olen aina ommellut. Taustaltani olen terveydenhoitaja, olin ennen tämän opilaitoksen terveydenhoitaja. Kun minun luonani kävi opiskelijoita, minä aina kyselin mitä he ovat tehneet. Ja sitten yksi poika sanoi minulle, että jos noin kiinnostaa niin mikset hae. Ja nyt olen täällä sitten! Tykkään tästä kovasti. Nyt tässä olen tekemässä nuken kehtoa, viime keväänä tein esimerkiksi pienet poroaidat.

Miten näet perinteisten käsityöammattien ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuuden?

Kyllähän täällä on tekijöitä. Mutta minulle tuli kerran vastaan sellainen tapaus, että tein pahkasta kuksan ja eräs ihminen minulle sanoi, että ”Ai tämmönen, näitähän saa kaupasta kahdella kympillä”. Minä pidin saarnan, että ei saa: pahkasta tehdään oikea kuksa, kaupasta saa puukuppeja. Eli ne on voitu tehdä laudasta tai muusta puunpalasta. Mutta pahkakuksan tehdäkseni minä menen ensin metsään ja etsin pahkoja. Sitten tulen takaisin ja alan työstää materiaalia. Siinä menee vähintään kaksi tai kolme kuukautta, ellei puolikin vuotta ennen kuin minulla on antaa sinulle se pahkakuksa. Ja hinta on aivan eri kuin puukuksalla. Eli kaikki eivät tiedä tarpeeksi, ja käsityön arvostus ei ole, mitä sen pitäisi olla. Silti näen, että koska nykyaikana luonnonmukaisuus ja muu on muodissa, tilanne on ehkä paranemassa.

Mitä Suomen pitäisi mielestäsi pitää erityisesti esillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuutensa aikana?

Ilmastonmuutosta. Juuri tänä aamuna radiossa puhuttiin hiilidioksidipäästöistä ja Grönlannin jäiden sulamisesta. Siitä, että siellä lämpötila on noussut paljon nopeammin kuin muualla. Kun kuuntelin sitä, ajattelin että on hyvä että Suomi tekee kaiken sen eteen etteivät kaikki päästöt pääse tuonne ilmakehään. Mutta ei meidän pidä vain täällä yksin tehdä, siihen pitäisi saada koko maailma mukaan. Ja niin kuin siellä radiossakin sanottiin, nyt Suomella on hyvä mahdollisuus tsempata muita maita tässä. Kaikkien pitää tulla mukaan.

Kuva (oikealla): "SAKK on ihana koulu! Tänne kannattaa tulla opiskelemaan. Vaikka on iäkkäämpikin, ei tämä ole pelkästään nuorille. Itse mietin paljon sitä, että viitsinkö lähteä enää opiskelemaan. Mutta se oli niin ihana päätös", toteaa opiskelija Päivi Sivikko.

 

Tutustu myös arktista kestävää kehitystä käsittelevään oppimateriaaliimme.