Mikä on brexitin vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön?

Kysyimme europarlamentaarikoilta Sirpa Pietikäiseltä ja Heidi Hautalalta sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalta Matti Vanhaselta, miten he uskovat brexitin vaikuttavan kansainväliseen yhteistyöhön ja Yhdistyneiden kansakuntien työhön.

Matti Vanhanen 

Kansanedustaja (Keskusta), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja

  1. Miten uskot että brexit tulee vaikuttamaan YK-tasolla ja millä sektoreilla erityisesti? Heikkeneekö EU:n painoarvo globaalikysymyksissä?
    EU on YK:n puitteissa ollut mielestäni verraten heikko toimija eikä koordinaatiota ole ollut riittävästi. Turvallisuusneuvoston pysyvät eurooppalaiset jäsenet ovat pitäneet jäsenyyden itselleen kuuluvana ja määrittäneet omista lähtökohdistaan kantansa. Komission ehdotus seuraavaksi 7-vuotiseksi rahoituskehykseksi lähtee siitä, että brittien jättämää aukkoa unionin budjettiin paikataan verraten paljon ja mm. kehitysyhteistyössä uskon, että EU27 plus Britannia tulevat yhteenlaskettuna käyttämään enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön kuin EU28 on tehnyt. 
     
  2. Mitä Suomi voi tehdä näitä vaikutuksia lieventääkseen? Ja varmistaakseen, että meille keskeisissä teemoissa ei oteta takapakkia?
    EU:lla on globaalistrategia, mutta tämän asiakirjan painoarvo ei ole se, mikä sen teoriassa pitäisi olla. Hyvin toimiessaan EU:n globaalistrategialla komissio ja jäsenmaat päättäisivät sen, miten eurooppalaiset vaikuttavat globaaleihin kysymyksiin ja myös lähialueelle, ja tämän jälkeen unionin sektoristrategiat ja myös jäsenmaiden kansalliset ulkopolitiikat palvelisivat johdonmukaisesti tätä yhdessä määritettyä strategiaa. Näin hienosti systeemi ei toimi, mutta tähän suuntaan Suomen kannattaisi toimintaa ohjata. Brexitin jälkeen Suomen on muiden maiden tapaan luotava tiiviit kahdenvälisetkin suhteet Britanniaan.
     
  3. Tuleeko muilta EU:n jäsenmailta löytymään valmiutta ja poliittista tahtoa paikata Britannian jättämää osaamis- ja rahoitusaukkoa?
    Tähän vastasin ensimmäisessä kysymyksessä.
     
  4. Heikentääkö brexit yleisemmin monenkeskistä yhteistyötä ja monenkeskisiä instituutioita?
    Brexit kuuluu ilmiönä samaan kokonaisuuteen, jossa kansainvälisiä sopimuksia vähätellään ja niistä irrotaan. Se on heikentämässä yhden maailman tärkeimmän järjestön, eli EU:n, toimintaa ja tässä suhteessa heikentää monenkeskistä järjestelmää. Brexit on myös viestinä väärä aikana, jolloin monet globaalit ongelmat vaatisivat paremmin toimivaa kansainvälistä laajaa yhteistyötä eikä päätöksenteon hajauttamista ja koordinaation heikentämistä.

Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko (Kokoomus)

  1. Miten uskot että brexit tulee vaikuttamaan YK-tasolla ja millä sektoreilla erityisesti? Heikkeneekö EU:n painoarvo globaalikysymyksissä?
    Britannian eron on vaikea nähdä vaikuttavan EU:n painoarvoon globaalikysymyksissä. Uskon, että Britannia tulee jatkossakin ajavan vahvaa ja yhtenäistä YK-politiikkaa Euroopan Unionin rinnalla puolustaen yhteisiä arvoja kuten ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta. Yksi konkreettinen esimerkki, jossa Britannia osoitti kantansa tästä, oli äänestäminen Euroopan Unionin yleisen linjan mukaisesti Trumpin hallinnon aloittamassa Jerusalem -kysymyksessä sekä YK:n turvallisuusneuvostossa, että yleiskokouksessa.
     
  2. Mitä Suomi voi tehdä näitä vaikutuksia lieventääkseen? Ja varmistaakseen, että meille keskeisissä teemoissa ei oteta takapakkia?
    EU:n puheenjohtajamaana Suomi voi vaikuttaa peräänkuuluttamalla vahvaa YK -politiikkaa. EU:n olisi syytä nostaa YK-politiikka sekä monenkeskinen politiikka työkaluna suurempaan asemaan kuin mitä se tällä hetkellä on, korostaen ilmaston, rauhan ja vakauden merkitystä maailmassa.
     
  3. Tuleeko muilta EU:n jäsenmailta löytymään valmiutta ja poliittista tahtoa paikata Britannian jättämää osaamis- ja rahoitusaukkoa?
    Tulevaisuudessa on odotettavissa, että Ranska ja Saksa ottaisivat vahvemman roolin YK-kysymyksissä Brexitin jälkeen. Samaan aikaan on arvioitu, että Britannia tulee tekemään vahvaa yhteistyötä Euroopan Unionin kanssa YK:ssa myös jatkossa. Olisi hyvin vaikeaa nähdä Britannian eristäytyvän YK -kysymyksissä Euroopan Unionin mielipiteistä lähtien ajamaan täysin omaa YK-politiikkaansa, vaikka voidaan tietysti samanaikaisesti miettiä kuinka hyvin sisäänpäin kääntyvän Britannian motivaatio YK- sekä monenkeskiseen politiikkaan säilyy. 
     
  4. Heikentääkö brexit yleisemmin monenkeskistä yhteistyötä ja monenkeskisiä instituutioita?
    En näe brexitiä ilmiönä ongelmana. Tällä hetkellä kohtaamme haasteita yhteistyön ja instituutioiden toiminnassa niin Euroopassakin kuin Euroopan ulkopuolella. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin toiminta, sekä Euroopassa Puolan ja Unkarin ajama politiikka ovat esimerkkejä tällaisista haasteista. On tärkeää muistaa, että haasteiden edessä monenkeskisen yhteistyön merkitys korostuu, kun yhteisten haasteiden voittamiseksi tarvitaan yhä tiiviimpää ja korostetumpaa yhteistyötä. Yhteisiä ratkaisuja ei saavuteta ilman yhteisiä toimia. Tämänkin takia Suomen, joka on aina ajanut vahvaa monenkeskistä ja kansainvälistä politiikkaa, pitäisi ottaa vahva rooli EU:n YK-politiikan vahvistajana. 

Heidi Hautala

Europarlamentaarikko (Vihreät)

  1. 1. Miten uskot että Brexit tulee vaikuttamaan YK-tasolla ja millä sektoreilla erityisesti? Heikkeneekö EU:n painoarvo globaalikysymyksissä?
    En usko EU:n painoarvon merkittävästi heikentyvän. Globaalikysymyksissä ja ulkopolitiikassa EU toimii sekä jäsenmaidensa että omien instituutioidensa kautta, näistä tärkeimpänä EU:n ulkosuhdehallinto EEAS. EU:n oma ääni ulkopolitiikassa on omien resurssien myötä jatkuvasti voimistunut. Iso-Britannia on diplomatian suurvalta, jonka näkemystä ja kokemusta tullaan varmasti kaipaamaan, mutta silti näen, että Iso-Britannia voi pikemminkin olla EU:lle kumppani, joka pitkälti jakaa EU:n arvot ja tavoitteet, ja jonka kanssa voidaan ajaa yhteisiä asioita jatkossakin. Sellaisia kumppaneita ovat myös Norja ja Sveitsi.
     
  2. Mitä Suomi voi tehdä näitä vaikutuksia lieventääkseen? Ja varmistaakseen, että meille keskeisissä teemoissa ei oteta takapakkia?
    Suomen vaikutusvalta on suurimmillaan monenkeskisissä järjestelmissä, yhdessä toimiessa. Suomen keskittyminen mm. naisten oikeuksiin on tunnistettu ja näissä omissa teemoissaan Suomi voi jatkossakin olla kokoaan suurempi toimija, mutta Suomi voisi olla aloitteissaan rohkeampikin. Suomi  voisi esimerkiksi esittää Britannialle kahdenvälistä yhteistyötä sukupuolistetun väkivallan torjunnassa, joka on Britannian vahva teema.
    Toisaalta Suomen ulkoministerin sooloilu ja henkilökohtaiset mielenilmaukset jättävät pahan tahran Suomen vaikutusvaltaan, koska ulkoministerin ja hallituksen toiminta ei jää ulkomailla huomaamatta.
     
  3. Tuleeko muilta EU:n jäsenmailta löytymään valmiutta ja poliittista tahtoa paikata Britannian jättämää osaamis- ja rahoitusaukkoa?
    Iso-Britannialta jäävä aukko on tunnistettu. Paraikaa EU:lle laaditaan uutta monivuotista rahoituskehystä. Euroopan parlamentin kanta on koko ajan ollut, että budjetin loppusumma euromääräisesti ei saa pienentyä. Keskustelu unionin omista rahoitusvaroista on nyt vilkkaampaa kuin aiemmin.
     
  4. Heikentääkö brexit yleisemmin monenkeskistä yhteistyötä ja monenkeskisiä instituutioita?
    Mitä enemmän tiedämme Brexitin vaikutuksista Iso-Britannian taloudelle ja vaikutusvallalle, sitä harvinaisemmiksi *exit-puheet ovat tulleet. Ero EU:sta ei ole keino kasvattaa kansainvälistä vaikutusvaltaa, se ei ole sitä Iso-Britannialle, se ei varmasti olisi sitä muillekaan.
    Iso-Britannia ei ole sanoutumassa irti monenkeskisestä yhteistyöstä, esimerkiksi YK:lla on keskeinen rooli Brexitin jälkeisessä "Global Britain" -politiikassa.
    Mitä taas tulee Unkariin ja muihin lähinnä itäisen Euroopan jäsenmaihin, jotka ovat väläyttäneet EU-eroa: Ne eivät ole niinkään lisäämässä vaikutusvaltaansa vaan pikemminkin valumassa Venäjän vaikutuspiiriin.

 

Lue myös tutkija Richard Gowanin haastattelu koskien brexitin vaikutuksia YK-tasolla.

Artikkelin tuottamiseen on saatu Ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.


Julkaistu: 22.11.2018