Uutinen

Lento-onnettomuus toi valtamerien tilan esille käytännössä

Kuva: Charles Roffey, lisenssi CC BY-NC-SA 2.0

Valtamerien jäte on noussut medioissa pääosan esittäjäksi kadonneen lentokoneen etsintöjen yhteydessä. Sadat havainnot merijätteestä muistuttavat ihmisiä jälleen kerran siitä, että meremme ovat kaikkea muuta kuin puhtaita ja Malaysia Airlinesin lentoa 370 etsittäessä jätteen tuottamat käytännön ongelmat korostuvat.

Los Angeles Timesin haastatteleman meritieteilijän Erik van Sebillen mukaan lentokoneen etsinnät ovat siirtyneet Intian valtamerellä alueelle, jossa merivirrat ovat heikompia kuin muualla. Tästä johtuen sinne on kertynyt jätettä eri puolilta Intian valtameren rannikkoja, mikä tarkoittaa Intian valtameren tapauksessa Intiaa, Australiaa ja Afrikan itärannikkoa. Koska koneen etsinnän pääkeinona on siitä irronneiden pirstaleiden paikantaminen, ovat jo kansainvälisen byrokratian ja vaikeiden olosuhteidenkin vaikeuttamat koneen etsinnät osoittautuneet entistäkin haastavimmiksi.

Valtamerien viisi suurta jätepyörrettä: Kuva: NOOA
Valtamerien viisi jätepyörrettä kartalla. Kuva: NOOA

5 Gyres -instituutin johtajan Marcus Eriksenin mukaan vasta vuonna 2010 tunnistettu ja nyt median huomion saanut Intian valtameren pyörre kattaa massiivisen viiden miljoonan neliökilometrin alueen ja on yksi viidestä maailmanlaajuisesti tunnetusta jätepyörteestä. Intian valtameren ja Tyynenmeren suuren jätepyörteen lisäksi Tyynellämerellä liikkuu myös toinen pyörre sen eteläosissa, ja myös Atlantin valtamerellä on kaksi tunnistettua pyörrettä.

On myös ehkä hieman harhaanjohtavaa puhua varsinaisesti jätemantereesta tai -lautasta, koska kyse ei ole kiinteistä, kaatopaikoilta näyttävistä jätekasoista vaan valtavista jatkuvasti liikkuvista pyörteistä, joilla ei ole kiinteitä rajoja ja jotka keräävät sisälleen jatkuvasti uutta jätettä. Pyörteiden koko kasvaa myös siksi, että niissä liikkuva jäte, josta Eriksenin mukaan 90 prosenttia on muovia, ei juuri koskaan rantaudu. Ihmisten toiminta voi joskus kuitenkin muuttaa tämänkin havainnon, koska Havaijin yliopiston meritieteilijä Nikolai Maximenkon teorian mukaan Indonesian rannoilla jätettä on suhteellisen vähän siksi, että vuoden 2004 Intian valtameren tsunamien tuottama jäte on suurimmaksi osaksi kerätty pois meristä paikallisten asukkaiden toimesta.

Tyynenmeren jätepyörre vain yksi viidestä 

On ehkä varsin luonnollista, että niin sanottu Tyynenmeren jätepyörre, jolle myös Suomen YK-liitto etsii pallonkutistajat-kampanjassaa nimeä, on saanut kansainvälisissä medioissa kaikista jätepyörteistä eniten huomiota. Erityisesti Kalifornian osavaltio on edennyt lähivuosina kamppailuissaan jätemuovia vastaan, joka ongelmineen usein konkretisoituu Tyynenmeren rannalla sijaitsevien kaupunkien arjessa, jota tuo pyörre eniten koskettaa.

Nostaakseen tietoisuutta muoviongelmasta paikalliset kansalaisliikkeet ovat tehneet paljon perusteellista kampanjatyötä, jonka hedelmistä on usein suurta hyötyä myös muiden maiden toimijoille. Työ on ollut kannattavaa, koska monet suurkaupungit kuten Los Angeles, San Francisco ja San Jose ovat jo asettaneet rajoituksia muovipusseille ja uusia kieltoehdotuksia etenee tällä hetkellä sekä San Diegon kaupungissa että yleisemmin osavaltiotasolla.

Vaikka kansainvälinen tragedia onkin saanut suurta huomiota ympäri maailmaa ja nostanut valtamerien surkean tilan uutisotsikkoihin, koneen löytämistä tämä huomio ei ole valitettavasti auttanut. Lento 370 on ollut nyt kadoksissa jo puolitoista kuukautta yli 200 matkustajansa kera. Mikäli sitä ei löydetä, saattavat myös sen rippeet liittyä ajan myötä osaksi yhtä valtameriemme jätepyörrettä ja aloittaa vuosia kestävän vaelluksensa jätteiden täyttämillä merillä.

 

Lue lisää:

Plane Search Shows World's Oceans Are Full of Trash (National Geographic)

Malaysia plane: Search goes on in ocean's stirred 'teacup' of garbage (Los Angeles Times)

Garbage Patch Primer: What's an Ocean Gyre? (Discovery

California Endangered Species: Plastic Bags (New York Times)

Kuvat: NOOA, Charles Roffey (Flickr / CC BY-NC-SA 2.0)