Uutinen

Inhimillisen kehityksen raportti: maahanmuuttajat edistävät taloudellista kehitystä ja työllisyyttä

Vastoin yleisiä ennakkoluuloja maahanmuuttajat edistävät uuden kotimaansa taloudellista kehitystä ja työllisyyttä, todetaan YK:n kehitysohjelma UNDP:n tuoreessa Inhimillisen kehityksen raportissa Yli esteiden: Muuttoliikkeet ja inhimillinen kehitys. Vaikka siirtolaisuuteen liittyy myös ongelmia, ihmisten liikkuvuus on tärkeä voimavara, jonka potentiaalia ei hyödynnetä kokonaan.

"Raportti osoittaa, että siirtolaisuudesta hyötyvät maahanmuuttajien ja heidän perheidensä lisäksi sekä uusi että vanha kotimaa", toteaa Eva Jespersen, UNDP:n Inhimillisen kehityksen raporteista vastaavan tutkimusyksikön varajohtaja. "Siirtolaisuus voi toimia myönteisenä muutosvoimana ja edistää inhimillistä kehitystä," lisää Jespersen. "Tämä kuitenkin edellyttää edistyksellistä politiikkaa ja sääntöjä, jotka helpottavat laillista maahanmuuttoa."

Suurin osa maailman miljardista siirtolaisesta, yli 740 miljoonaa ihmistä, muuttavat oman maansa sisällä. Kansainvälisiä siirtolaisia on neljä kertaa vähemmän eli noin 214 miljoonaa. Valtioiden rajat ylittävistä siirtolaisista ainoastaan 37 prosenttia muuttaa kehitysmaasta kehittyneeseen maahan. Suurempi osa kansainvälisistä siirtolaisista muuttaa kehitysmaasta toiseen. Kansainvälisten siirtolaisten määrä on pysynyt huomattavan vakaana viimeisten 25 vuoden aikana.

Köyhimmille siirtolaisille maahanmuutto voi tarkoittaa huomattavaa elintason parantumista. Se missä määrin ihmiset hyötyvät muutosta, riippuu suuresti muuton olosuhteista. Muuton taloudelliset kustannukset, tarvittavat asiakirjat ja matkat, voivat olla köyhille ihmisille kohtuuttoman korkeat. Siirtolaisuuteen ja liikkumiseen liittyy väistämättä epävarmuutta. Uudessa kohdemaassa tarvittavien resurssien ja kielitaidon puute sekä vaikea tiedonsaanti monimutkaistavat köyhien ja vähemmän koulutettujen siirtolaisten elämää.

Osana raporttia julkaistu inhimillisen kehityksen indeksi (The Human Development Index, HDI) mitattiin tänä vuonna 182 valtiossa ja territoriossa. Indeksiin lasketaan mukaan odotettu elinikä, koulutusaste sekä BKT asukasta kohden.

Raportin päävetäjän Jeni Klugmanin mukaan maailmanlaajuinen kehitys on ollut epätasaista, huolimatta kaikesta siitä kehityksestä, joka on saavutettu viime 30 vuoden aikana. ”Monet valtiot ovat kohdanneet takaiskuja viime vuosikymmeninä lamojen, konfliktien ja erilaisten epidemioiden muodossa”, Klugman sanoo. "Ja tämä kaikki on tapahtunut ennen tämänhetkisen globaalin talouskriisiä ja sen ensivaikutuksia."

Klugmanin mukaan monet valtiot ovat kuitenkin saavuttaneet huomattavia parannuksia terveyden ja koulutuksen saralla aina 1980-luvulta lähtien. ”Vaikka olemme kuroneet eriarvoisuutta umpeen monilla tasoilla, tulojen epätasa-arvoinen jakaantuminen jatkuu edelleen. Poliittisten toimijoiden ja kansainvälisten instituutioiden tulisi kiinnittää tähän enemmän huomiota.”

Norja, Australia ja Islanti ovat HDI-vertailussa listan kärkipäässä. Myös Kanada, Irlanti, Hollanti, Ruotsi, Ranska, Sveitsi ja Japani ylsivät kärkikymmenikköön. Nämä valtiot kuuluvat niiden 38 maan ja territorion joukkoon, jotka voidaan luokitella merkittävän inhimillisen kehityksen maiksi.

Ranska, Venezuela, Kolumbia, Peru ja Kiina nousivat HDI-vertailussa kolmen tai useamman sijan verran. Tämän katsottiin johtuvan eliniän odotteen sekä tulojen kasvusta. Luxemburg, Malta, Ecuador, Libanon, Belize, Tonga ja Jamaika sen sijaan putosivat kolmen tai useamman sijan verran.

Listan häntäpäässä olivat Niger, Afganistan ja Sierrra Leone. Verrattaessa esimerkiksi Nigeriä ja Norjaa keskenään, voidaan Klugmanin mukaan huomata merkittäviä eroja, muun muassa 30 vuoden ero maiden eliniänodotteessa.


Lähteet:

UNDP:n lehdistötiedote: Siirtolaisuus myönteisenä muutosvoimana (liitteenä alla)

UN index shows deep inequalities persist between countries rich and poor

Lue lisää:

Human Development report 2009