Rauha ja turvallisuus

YK perustettiin ylläpitämään maailmanrauhaa. Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen on edelleen järjestön keskeisin tehtävä. Jäsenmaiden tavoite pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta ja edistää rauhaa ja turvallisuutta maailmassa on kirjattu YK:n peruskirjan johdantoon.

YK:n rauhantyö koostuu eri osa-alueista: konfliktinehkäisystä, rauhantekemisestä, rauhanturvaamisesta ja rauhanrakentamisesta.
YK:n eri toimielimet välittävät monenlaista apua kriisien ja konfliktien keskelle. Apu voi olla elintarvikkeita, terveyspalveluja, poliittista neuvontaa tai teknistä asiantuntija-apua.

On arvioitu, että YK:n tekemällä rauhantyöllä on ollut keskeinen merkitys aseellisten konfliktien vähentymisessä jopa 40 prosentilla 1990-luvun jälkeen.

Ra​uhanindeksi

Indeksillä mitataan tekijöitä, jotka luovat ja ylläpitävät rauhaa. Indeksi perustuu 24 indikaattoriin, esimerkiksi käsiaseisiin, paikalliseen korruptioon ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen. Lähde: Globalis.fi

Monisyinen turvallisuus

Turvallisuuden käsitettä on pitkään tulkittu kapea-alaisesti. Lähihistoriassamme turvallisuus on mielletty ennen kaikkea valtion alueelliseksi turvallisuudeksi ja suvereniteetin takaamiseksi.  Kylmän sodan päättymisen jälkeen turvallisuuskäsite on kuitenkin laajentunut ja turvallisuus on saanut uusia sisältöjä perinteisen sotilaallisen tulkinnan ohella.

Uudenlaista turvallisuutta koskevissa keskusteluissa esille on noussut myös inhimillisen turvallisuuden käsite. Inhimillisen turvallisuuden käsite eroaa perinteisistä tulkinnoista siten, että turvallisuutta tarkastellaan valtion tai kansakunnan näkökulman sijaan yksilön lähtökohdista. Turvallisuus tarkoittaa tällöin arjen turvallisuutta, kuten riittävää ravintoa ja puhdasta vettä sekä väkivallalta ja syrjinnältä välttymistä.

Inhimillisen turvallisuuden mukaan vakaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys maapallolla on paras tae rauhan säilymiselle. Näin ollen YK:n edistämät rauha, turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeudet ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Turvallisuutta ei voi olla ilman kehitystä, kehitystä ei voi olla ilman turvallisuutta ja kumpaakaan ei voida saavuttaa, jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta.

Inhimillisen turvallisuuden käsite ja siihen sisältyvä yksilönäkökulma ovat olleet keskeisellä sijalla myös humanitaarisen intervention laillisuutta ja oikeutusta koskevissa keskusteluissa 1990- ja 2000-luvuilla.

Humanitaarinen interventio

Humanitaarisella interventiolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahon (toinen valtio, kansainvälinen yhteisö) sotilaallista puuttumista jonkin valtion sisäisiin asioihin vakavien ihmisoikeusrikkomusten estämiseksi tai lopettamiseksi. Perinteisesti tällainen toiminta on katsottu valtioiden suvereniteetin vastaiseksi.
2000-luvulla on korostunut kansainvälisen yhteisön suojeluvelvollisuus etenkin tilanteissa, joissa jokin valtio loukkaa räikeästi omien kansalaistensa ihmisoikeuksia. Valtioiden itsemääräämisoikeus on tällaisissa tilanteissa toissijainen. Kansalaisten suojeluvelvollisuus siirtyy kansainväliselle yhteisölle.