Vuosituhattavoitteet

”Vuosituhattavoitteet on asetettu pitämään yllä ihmisarvoa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä maailmaa ilman köyhyyttä. Kahdeksan vuosituhattavoitetta ja määräaikaan sidotut mitattavat tavoitteet luovat pohjan aikamme vaativimpien kehityshaasteiden selättämiseksi.”

                                                                                 YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon

Vuosituhatjulistus

Vuonna 2000 maailman johtajat kokoontuivat päättämään tulevaisuuden kehityslinjoista. 189 jäsenmaan neuvottelujen tuloksena syntyi Vuosituhatjulistus, jossa määriteltiin kahdeksan maailmanlaajuista kehityspäämäärää, vuosituhattavoitetta.

Historiallisten linjausten tavoitteena oli puolittaa köyhyys, parantaa terveyttä, edistää koulusta ja tasa-arvoa sekä kohentaa ympäristön tilaa ja globaalia kumppanuutta vuoteen 2015 mennessä. Jokaiselle tavoitteelle asetettiin omat osatavoitteensa ja erityiset indikaattorit toteutumisen seurannan helpottamiseksi.

Tavoitteiden vertailukohteeksi otettiin maailman tila vuonna 1990. Seuraavien 25 vuoden aikana uskottiin asetetut tavoitteet saavutettavan. Nyt on niiden toteutumisen tarkastelun aika.

Vuosituhattavoitteet ovat:

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuosituhattavoitteita on kritisoitu kehityksen liiasta yksinkertaistamisesta ja toteutumisen vastuun jättämisestä ongelmista eniten kärsiville maille. Ainoastaan tavoite 8 koskettaa suoraan rikkaita maita. Tavoitteet 1-7 ovat arkipäivää köyhimmissä kehitysmaissa. Ongelmien poistaminen jo valmiiksi haasteellisissa olosuhteissa onkin osoittautunut vaikeaksi.  Tavoitteiden toteutumisen mittareita on myös arvosteltu puutteellisiksi, myöskään alueellista olosuhteiden vaihtelua niissä ei juuri huomioida.

Vuosituhattavoitteiden (2000-2015) saavuttamisen aste

Monilta osin maailma on kehittynyt merkittävästi kuluneen 25 vuoden aikana. Osa vuosituhattavoitteista tai niiden osatavoitteista saavutettiin 25 vuoden aikana. Edistys on kuitenkin on ollut epätasaista, erot eri maiden ja alueiden, jopa valtioiden sisällä, ovat olleet suuria. Erot korostuvat erityisesti maaseudun ja kaupunkialueiden välillä.

Täältä  ja täältä löytyvät viimeisimmät raportit.

Vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin:

  • Köyhyyden puolittamisessa
  • Puhtaan juomaveden saatavuuden parantamisessa
  • Slummien asukkaiden elinolosuhteiden kohentamisessa
  • Taistelussa malariaa ja tuberkuloosia vastaan
  • Yhtä monet tytöt kuin pojat aloittavat peruskoulun

Synkin tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikkassa, jossa saavutetusta edistyksestä huolimatta tilanne on useimpien tavoitteiden osalta synkkä. Tavoitteiden vertailukelpoisuuden haastetta lisää myös se, että monin osin tilastot ovat kurjistuneet toisaalla, vaikka itse tavoitteen saavuttamisen mittaristo näyttäisikin edistystä.

Tavoite 1. Puolittaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä

  • Vuonna 1990 melkein puolet kehitysmaissa asuvista ihmisistä eli vähemmällä kuin $1.25 päivässä. Tämä luku laski 14% vuoteen 2015 mennessä.
  • Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä on puolittunut 1,9 miljardista 836 miljoonaan vuosina 1990- 2015. 
  • Aliravittujen ihmisten määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9 %:iin.

      Mutta:

  • Maailmassa äärimmäisessä köyhyydessä elää kuitenkin vielä 800 miljoonaa ihmistä.
  • Joka yhdeksäs maailman ihminen menee yhä nukkumaan nälkäisenä.
    • Aliravittuja on noin 795 miljoonaa, 2/3 heistä asuu Aasiassa.
  • Kehitysmaissa joka kuudes alle 5-vuotias lapsi on aliravittu.
    • Heistä joka neljäs kärsii vakavista terveydellisistä ja psyykkisistä kehityshäiriöistä.

Tavoite 2. Taata peruskoulutus kaikille

  • Tyttöjen ja poikien osuudet peruskoululaisista ovat tasoittuneet.
  • 91%  kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskoulun. 
  • Kouluakäymättömien lasten määrä on melkein puolittunut 100 miljoonasta 57 miljoonaan. Erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikassa koulunsa aloittaneiden määrä nousi 20 %:lla.
  • Lukutaito nousi 15 ja 24 vuotiaiden parissa 83 %:sta 91 %:iin. 

     Mutta:

  • Kouluakäymättömien määrä 57 miljoonaa on yhä suuri.
    • Erityisesti tyttöjen koulutie on lyhyt ja tytöt keskeyttävät koulun keskimäärin 4 vuoden jälkeen.
    • Puolet peruskouluikäisistä kouluakäymättömistä lapsista asuu konfliktialueilla.
  • Yli puolet peruskoulua käymättömistä lapsista elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
  • Maailmanlaajuisesti 123 miljoonaa 15-24-vuotiasta on vailla perus luku- ja kirjoitustaitoa: 61% heistä on tyttöjä.
  • Yli 250 miljoonaa 4-15-vuotiasta lasta joutuu tekemään työtä, puolet heistä työskentelee kokopäiväisesti.

Tavoite 3. Edistää tasa-arvoa

  • Sukupuolierot peruskoulutuksessa ovat tasoittuneet. Etelä-Aasiassa vuonna 2015 103 tyttöä jokaista sataa poikaa kohden aloittaa koulunkäynnin. Vuonna 1990 luku oli 74.
  • Maatalouden ulkopuolella palkkatyössä käyvistä 41% on naisia - vertaa 35% vuonna 1990.
  • Naisten määrä parlamenteissa (174 maassa) on melkein kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana, mutta yhä määrästä vain 1/5 on naisia.

      Mutta:

  • Maailman lukutaidottomista kaksi kolmesta on naisia tai tyttöjä.
  • Sukupuolinen tasa-arvo kaikilla koulutusasteilla vielä saavuttamatta.
  • Suurin osa kotona ja kotitalouksissa tehtävästä palkattomasta työstä on naisten tekemää
  • Maailman köyhistä 70% on naisia – tuloista naiset saavat vain noin 10%.
  • Omaisuudenhaltijoista noin 1% naisia.
  • Johtavassa asemassa olevista henkilöistä vain hiukan alle viidennes on naisia.
  • Maailmanlaajuisesti naiskansanedustajia on noin 20 %.
    • Alueelliset erot ovat huomattavia:
      • Pohjoismaat 42%
      • EU 35%
      • Afrikka 22%
      • Aasia 18%
      • Arabimaat 17%

Tavoite 4. Vähentää lapsikuolleisuutta

  • Maailmanlaajuisesti alle viisivuotiaiden kuolemat ovat vähentyneet yli puolella, 90:stä 43:en kuolemaan 1000 syntyvää lasta kohden.
  • Tuhkarokkorokotusten ansioista on onnistuttu säästämään  noin 15,6 henkeä vuosien 2000-2013 aikana.

      Mutta:

  • Noin 5,9 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee yhä vuosittain, yli 16 000 lasta joka päivä. Luku on kuitenkin laskussa ja on laskenut vuodesta 1990 lähtien 53%, erityisesti Afrikassa.
    • Korkein lapsikuolleisuus on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa yksi yhdeksästä lapsesta kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Neljä viidestä alle viisivuotiaiden kuolemista tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tai Etelä-Aasiassa.
    • Yleisimpiä kuolinsyitä ovat keuhkokuume, ripulitaudit ja malaria, jotka ovat kaikki helposti ehkäistävissä ja parannettavissa olevia.
  • Lapsilla joiden äidillä on toisen tai korkeamman asteen koulutus, on kolme kertaa paremmat mahdollisuudet selvitä kuin lapsilla, joiden äidit ovat kouluttamattomia.

Tavoite 5. Parantaa äitiysterveyttä

  • Maailmanlaajuisesti äitiyskuolleisuus väheni 45 % vuosien 1990 ja 2013 välillä esimerkiksi Etelä-Aasiassa 64% ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 49%.
  • Yli 71% synnytyksistä toteutui koulutettujen terveydenalan ihmisten johdolla
  • Maailmanlaajuisesti ehkäisyn käyttö 15-49 vuotiaiden naimisissa olevien naisten keskuudessa kasvoi 55%:sta 64%:iin.

      Mutta:

  • Vuosittain yli 289 000 naista kuolee raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin.
  • 99 % äitiyskuolemista tapahtuu kehitysmaissa.
  • Useimmat äitiyskuolemat voitaisiin välttää asianmukaisella hoidolla ja neuvonnalla.
    • Vuonna 2011 koulutettu terveydenhuollon työntekijä oli paikalla vain 53 prosentissa synnytyksistä maaseudulla. Vastaava luku kaupunkialueilla oli 84 %.
  • Vain puolet raskaana olevista äideistä pääsee asianmukaisen terveydenhuollon piiriin.
    • YK:n asettama minimitavoite on 4 käyntiä äitiysneuvolassa raskauden aikana.
    • Ehkäisyneuvontaa ja -välineitä ei ole saatavilla kaikille halukkaille.

Tavoite 6. Ehkäistä tarttuvien tautien leviämistä

  • Malariaan liittyvät kuolemat ovat vähentyneet 58% prosenttia. Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan jaettiin 900 miljoonaa malariaverkkoa.
    • Arviolta 6,2 miljoonaa ihmishenkeä on säästetty, erityisesti alle viisivuotiaita.
  • Tuberkuloosiin liittyvien kuolemien määrä on laski 47%.
    • Vuosien 2000 ja 2014 välillä hoidot säästivät arviolta 43 miljoonaa ihmishenkeä.
  • Uusien HIV-tartuntojen määrä on laski noin 40% vuosina 200-2013, 3.5 miljoonasta 2.1. miljoonaan.
  • HIV-lääkityksen saatavuus on parantui köyhissä ja keskituloisissa maissa. Vuonna 2014 13.6 miljoonaa ihmistä sai HIV-lääkitystä verrattuna 800 000 vuonna 2003.

      Mutta:

  • AIDS on edelleen merkittävin kuolemaan johtavista tartuntataudeista.
  • 2,5 miljoonaa ihmistä saa uuden HIV-tartunnan joka vuosi.
  • HIV-positiivisia ihmisiä on noin 35 miljoonaa, heistä 2/3 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
  • Malariaan kuolee maailmassa vuosittain yhä 584 000 ihmistä, joista 78% alle viisivuotiaita.
  • Tuberkuloosiin kuolee yhä vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

Tavoite 7. Turvata kestävä kehitys

  • Noin 2 miljardia ihmistä on päässyt kunnollisen juomaveden lähteen ääreen, luku yhteensä vuonna 2015 on 4.2 miljardia ihmistä.

      Mutta:

  • Yli 2,4 miljardia ihmistä on yhä vailla kunnollista sanitaatiota, eli puhdasta vettä ja viemäröintiä. Valtaosa heistä elää kehitysmaissa.
  • Kaupunkien slummeissa asuvien määrä jatkaa kasvuaan, noin 880 miljoonaa ihmistä elää yhä slummeissa verrattuna 792 miljoonaa vuonna 2000.
  • Hiilidioksidipäästöjen osuus on kasvanut yli 50 % vuodesta 1990.
  • Metsien kato jatkuu ja kiihtyy.
  • Liki kolmannes valtamerien kalakannasta on ylikalastettu.
  • Lukuisat kasvit ja eläinlajit ovat vaarassa kadota, luonnon monimuotoisuus on vakavasti uhattuna.

Tavoite 8. Sitoutua globaaliin kumppanuuteen

  • Kehitysmaiden velkataakka on vähentynyt 12%:sta 3.1%:iin.
  • Virallisen kehitysavun määrä nousi 81$- 135 $ vuosina 2000-2014
  • Monet kehitysmaiden tuotteet löytävät aiempaa peremmin tiensä länsimaiden markkinoille.
  • Kännykkäliittymien käyttöönottoaste kasvoi melkein kymmenkertaisesti 7 miljardiin. Matkapuhelinverkosto kattaa nyt noin 95% maailman väestöstä.
  • 3.2 miljardilla ihmisellä on pääsy internettiin.

      Mutta:

  • Virallinen kehitysapu on laskussa. YK:n asettaman tavoitteen, 0,7% BKT:sta, saavuttaminen on monien valtioiden osalta kaukana. Vuonna 2011 kehitysapu oli vain 0,31 % länsimaiden yhteenlasketusta BKT:sta.

Lisätietoa:

Tuoreimmat tutkimustulokset ja uutiset

YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet

Maailman terveysjärjestö