YK - Yhdistyneet kansakunnat

YK eli Yhdistyneet kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen kansakuntien yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena oli suojella maailmaa uusilta sodilta. Tänä päivänä liki kaikki maailman tunnustetut valtiot ovat YK:n jäseniä.

YK syntyi tarpeesta kehittää konkreettinen valtioiden välinen yhteistyöelin, sekä toiveesta luoda tuleville sukupolville turvallinen ja rauhaisa maailma. Hallitusten välisen yhteistyöjärjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisten rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen.

YK:n peruskirja on järjestön toiminnan kulmakivi. Peruskirja allekirjoitettiin 24.10.1945. Siinä määritellään ne periaatteet, joiden pohjalta YK toimii, järjestön rakenteellinen muoto ja toiminnan tavoitteet sekä kansainvälisten suhteiden pääperiaatteet. Näihin kuuluvat muun muassa suvereenien valtioiden tasavertaisuus, valtioiden väkivallasta pidättäytyminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Perustajajäseniä oli 51. Tänä päivänä YK:n jäsenmaita  on 193.

YK:n työ koostuu edelleen kolmesta keskeisestä päämäärästä:

  1. rauha ja turvallisuus
  2. ihmisoikeudet
  3. kehitys

YK:n päivää vietetään vuosittain 24.10.

 

 

 

Katso Prezi-esitys YK:sta ja muita tehtäviä YK:sta viereisestä tehtäväpalkista sekä tutustu uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

 

Katso YK:n historia hauskana animaationa!

 

 

YK:n toiminta

YK:n peruskirja määrittelee järjestön päämäärät ja periaatteet. YK:lla on neljä päämäärää ja seitsemän periaatetta.

YK:n päämäärät:

  1. Ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä toimia niitä vaarantavien uhkien poistamiseksi.
  2. Kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita.
  3. Aikaansaada valtioiden välistä yhteistyötä kansainvälisissä kysymyksissä sekä edistää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
  4. Toimia kansainvälisenä keskuksena, joka auttaa eri maita yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.

YK:n periaatteet:

  1. Kaikki jäsenvaltiot ovat tasa-arvoisia ja täysivaltaisia.
  2. Kaikkien jäsenten on rehellisesti ja vilpittömästi täytettävä ne velvoitteet, joihin ne peruskirjan hyväksyessään ovat sitoutuneet.
  3. Kaikkien jäsenten on selvitettävä kansainväliset riitansa rauhanomaisin keinoin vaarantamatta rauhaa, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta maailmassa.
  4. Kaikkien jäsenten on pidättäydyttävä väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä toista valtiota vastaan.
  5. Kaikkien jäsenten on autettava YK:ta jokaisessa toimenpiteessä, johon järjestö peruskirjan nojalla ryhtyy.
  6. Järjestön tulee huolehtia siitä, että myös muut kuin YK:n jäsenvaltiot toimivat rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
  7. Peruskirjan nojalla ei ole mahdollista puuttua asioihin, jotka olennaisesti kuuluvat jonkin valtion sisäiseen toimivaltaan. Poikkeuksena luvun VII pakkotoimenpiteet.

Rauhanturvaaminen

YK:lla on ollut merkittävä rooli maailmanrauhan ylläpitäjänä järjestön perustamisesta lähtien. YK:n rooli kriisien laukaisemisessa ja konfliktien ratkaisemisessa on ollut moninainen.

  • toimii rauhanturvaajana konfliktien aikana ja rauhanrakennusprosesseissa.
  • avustaa kriisien keskellä ja tukee yhteiskunnan jälleenrakennusta.
  • pyrkii ennaltaehkäisemään konfliktien syntyä ja vaikuttamaan mahdollisten kriisitilanteen syihin jo ennen niiden laajenemista.

YK:lla ei ole omaa armeijaa eikä sotilashenkilöstä joten rauhanedistämistoiminta vaatii jokaisen jäsenmaiden panostusta. Jäsenvaltiot luovuttavatkin sotilas- ja siviilihenkilöstöään YK:n käyttöön rauhanturvaamistehtävien hoitamiseksi.

Rauhanturvaajat muun muassa valvovat aselepolinjoja ja tulitauon pitävyyttä, avustavat pakolaisten suojelussa ja humanitaarisen avun jaossa, toimivat miinanraivaustehtävissä sekä pyrkivät turvaamaan yleistä järjestystä. YK toimii aktiivisesti myös aseidenriisunnassa.

YK:n tuella on vuosien varrella ratkaistu lukuisia konflikteja ja saatettu päätökseen rauhanneuvotteluja. Vuonna 1988 YK:n rauhanturvatoiminta palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla.

Ihmisoikeuksien turvaaminen

Ihmisoikeuksien edistäminen ja kansainvälisoikeudellisen ihmisoikeusnormiston luominen on ollut yksi YK:n merkittävimmistä tehtävistä. YK:n johdolla on kuluneen yli 60 vuoden aikana laadittu sopimusjärjestelmä, joka kattaa huomattavan osan inhimillisen elämän osa-alueista. YK toimii aktiivisesti sopimusten toimeenpanon ja noudattamisen valvonnassa.

Kestävä kehitys

Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen on yksi YK:n keskeisimmistä tavoitteista. Köyhyyden poistaminen ja epätasa-arvoisuuden vähentäminen ovat ensisijainen edellytys maailmanlaajuisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja rauhan ylläpitämiseksi.

YK toimii kestävän kehityksen edistämiseksi monella eri elämän alueella. YK:n alaisuudessa toimii laaja verkosto erikoistuneita järjestöjä, jotka pystyvät kanavoimaan osaamistaan ja apuaan kohdennetusti. Koska YK ei edusta yksittäisiä valtioia, eikä kaupallisia intressejä, se kykenee toimittamaan avustusta tasavertaisesti sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan.

YK:n organisaatio

YK:n toimintaa ohjaa pääsihteeri. Vuonna 2007 virassa aloitti etelä-korealainen Ban Ki-Moon. Hänet valittiin vuonna 2011 yksimielisesti toiselle kaudelle, joka kestää vuoden 2016 loppuun saakka. 

YK:n päämaja sijaitsee Manhattanilla New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Alue luokitellaan kansainväliseksi maaperäksi. YK:lla on oma lippu ja postimerkki, sekä kuusi virallista kieltä; englanti, ranska, venäjä, kiina, espanja ja arabia. Lisäksi YK:lla on toimistoja ja keskuksia eripuolilla maailmaa, suurin yksikkö on Genevessä, Sveitsissä. YK:lla on tänä päivänä 193 jäsenvaltiota.

Yleiskokous

Yleiskokous on YK:n toiminnan keskeisin osa. Kokous pidetään vuosittain New Yorkissa ja siihen osallistuvat kaikki jäsenvaltiot. Yleiskokouksessa jäsenvaltiot käsittelevät ajankohtaisia asioita ja ongelmia. Istuntokausi on noin neljän kuukauden pituinen, tarvittaessa yleiskokous voidaan kutsua koolle myös hätäistuntoon.

Yleiskokouksen toiminta jakautuu monen eri elimen kesken. Tärkeimmät elimet ovat kuusi pääkomiteaa, joista jokaisella on oma erikoistumisalueensa. Komiteoissa on edustus jokaisesta jäsenvaltiosta.

Yleiskokouksessa jokaisella jäsenvaltiolla on yksi ääni. Yleiskokous antaa päätöksensä suosituksina, jotka eivät oikeudellisesti sido jäsenvaltioita mutta niillä on vahva poliittinen ja moraalinen painoarvo tästä huolimatta.

Turvallisuusneuvosto

Turvallisuusneuvostolla on päävastuu rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä maailmassa. Turvallisuusneuvosto voi asettaa pakotteita tai erityisen vakavassa tapauksessa sallia sotilaallisen voimankäytön. Toisin kun muut YK:n elimet, turvallisuusneuvoston päätökset ovat sitovia.

Turvallisuusneuvostossa on viisitoista jäsentä. Viisi jäsentä ovat pysyviä ja muut kymmenen jäsentä valitaan yleiskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Pysyvät jäseniä ovat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Vaihtuvat jäsenet vuonna 2014 ovat Argentiina, Australia, Chad, Chile, Jordania, Liettua, Luxemburg, Nigeria, Korean tasavalta ja Ruanda.

Turvallisuusneuvoston viidellä pysyvällä jäsenellä on veto-oikeus kaikkiin käsiteltäviin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöstä ei voida tehdä, jos yksikin pysyvistä jäsenistä äänestää päätöslauselmaa vastaan.

Talous- ja sosiaalineuvosto

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto koordinoi YK:n ja sen erityisjärjestöjen taloudellista ja sosiaalista työtä. Se käsittelee taloudellisia ja sosiaalisia haasteita, kuten väestökysymyksiä, lasten ja nuorten asemaa, asumista, naisten oikeuksia, syrjintää, huumeongelmia, rikollisuutta, ympäristöä sekä ruuan saantia. Neuvosto myös neuvoo jäsenvaltioita näissä asioissa ja laatii toimintasuosituksia. Talous- ja sosiaalineuvostolla on tärkeä rooli myös kehitysyhteistyössä.

Kansainvälinen tuomioistuin

Kansainvälinen tuomioistuin sijaitsee Haagissa ja on YK:n tärkein oikeudellinen elin. Se koostuu 15 tuomarista.
Kansainvälisen tuomioistuimen tehtävä on selvittää valtioiden välisiä kiistoja. Osallistuminen käsittelyyn on vapaaehtoista. Mikään valtio ei voi vaatia toisen valtion viemistä kansainväliseen tuomioistuimeen. Mikäli valtio päättää osallistua kiistan selvittelyyn kansainvälisessä tuomioistuimessa, se on velvollinen noudattamaan tuomioistuimen päätöstä.

Sihteeristö

Sihteeristö vastaa YK:n hallinnosta ja palvelee kaikkia YK:n elimiä. Sihteeristön vastuulle kuuluu YK:n elimissä tehtyjen päätöksien toimeenpano. Sihteeristöä johtaa pääsihteeri. YK:n pääsihteeri valitaan viisivuotiskaudelle ja hän toimii järjestön hallinnollisena johtajana. Sihteeristö toimii New Yorkin päämajassa sekä Geneven, Wienin ja Nairobin YK-toimistoissa.

Lue lisää:

YK:n perustaminen ja ensimmäiset vuodet

Miten YK:n toimintaa rahoitetaan?

Paljon lisätietoa YK:sta yk.fi

Kaavio YK-järjestelmästä

Tilaa YK-liitosta YK:n peruskirjoja postimaksua vastaan.