Yhdenvertaisuus

Ihmisten yhdenvertaisuus perustuu käsitykselle ihmisarvosta – siitä, että kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina.

YK:n peruskirja nojautuu ihmisten synnynnäisen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. Ihmisarvo ja yhdenvertaisuus ovat myös perusta, jolle ihmisoikeudet rakentuvat. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus toteaa, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina, tasa-arvoisina ja oikeuksiltaan yhdenvertaisina. Ihmisoikeudet kuuluvat maailman kaikille ihmisille ilman minkäänlaista erottelua, riippumatta henkilön taustasta, asemasta tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta.

Ihmisoikeuksien yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat oikeuksiltaan samanarvoisia riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä tekijästä tai ominaisuudesta.

Jos yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin muita samassa asemassa olevia, on kyseessä syrjintä ja siten ihmisoikeusloukkaus.

Ns. positiivinen erityiskohtelu on ainoa hyväksyttävä peruste eriarvoiselle kohtelulle. Tällöin on kyse yhden ihmisen tai ihmisryhmän aseman ja mahdollisuuksien parantamiseen tähtäävästä toiminnasta, jolla pyritään lisäämään tosiasiallista yhdenvertaisuutta.

"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan."

"Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta."

                                                             Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Yhdenvertaisuus Suomen lainsäädännössä

Suomessa yhdenvertaisuuden periaatteet ja syrjinnän kielto on kirjattu perustuslakiin, erityisesti sen lukuun 2, perusoikeudet. Myös kansainväliset valtio- ja ihmissopimukset niiltä osin kuin Suomi on ne ratifioinut asettavat velvoitteita yhdenvertaisuuden edistämiselle kansallisella tasolla. Kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaaminen on yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuus.

Perustuslain 2 luku, 6 artikla toteaa:

  • Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
  • Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan minkään henkilöön liittyvän syyn perusteella.
  • Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
  • Sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä.

Yhdenvertaisuuden edistämiseksi on laadittu lukuisia lakeja ja sopimuksia, joiden tarkoituksena on turvata ihmisten keskinäinen samanarvoisuus eri elämänalueilla ja estää eriarvoinen kohtelu.

Rasismi

Rasismilla tarkoitetaan rotusyrjintää eli kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään sekä kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua. Rasismin taustalla on ajatus jonkin rodun, ihonvärin tai etnisen alkuperän paremmuudesta.

Rasismin vastaista päivää vietetään vuosittain 21.3.

Rotusyrjinnän kieltävä kansainvälinen sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa vuonna 1965. Sopimus astui kansainvälisesti voimaan vuonna 1969. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1970.

Sopimusta edelsi vuonna 1963 hyväksytty rotusyrjinnän poistamista koskeva julistus ja vuonna 1960 hyväksytty julistus, joka tuomitsi kolonialismin ja siihen liittyvän erottelun ja syrjinnän.

Rotusyrjinnän kieltävässä sopimuksessa tuomitaan kaikki rotuun ja ihmisen alkuperään perustuva syrjintä. Sopimus myös toteaa kaiken rotuun perustuvan erottelun ja opit tieteellisesti vääriksi, moraalisesti tuomittaviksi, epäoikeudenmukaiseksi ja vaaralliseksi. Sen lisäksi, että rotusyrjintä loukkaa ihmisarvoa, on se este kansojen väliselle rauhalle ja turvallisuudelle sekä valtioiden sisäisille ihmisten välisille hyville suhteille.

Sopimuksessa YK:n jäsenvaltiot sitoutuvat ryhtyvänsä kaikkiin välttämättömiin toimiin rotusyrjinnän lopettamiseksi sen kaikissa ilmenemismuodoissa sekä estämään ja taistelemaan rotuylemmyyteen perustuvia oppeja ja käytäntöä vastaan.

Rotusyrjinnän kieltävän sopimuksen on ratifioinut 177 valtiota. Sopimuksen toteutumista valvoo rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD).

Monikulttuurisuus

Ihmiskunta koostuu eri kulttuuritaustoista tulevista ihmisistä. Kulttuurit ovat aina olleet muodoltaan erilaisia ja vaihdelleet ajan ja paikan mukaan. Kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen on välttämätöntä globaalissa maailmassa, sillä kulttuurien kirjo muodostaa osan ihmiskunnan yhteisestä perimästä. 

Monikulttuurisuus ja moninaisuuden puolustaminen liittyvät erottamattomasti ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on määritelty perustavanlaatuiseksi oikeudeksi, joka kuuluu jokaiselle taustasta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Myös oikeus vaalia ja kehittää kulttuuriperimäänsä sekä osallistua oman kulttuurinsa edistämiseen on yleisesti hyväksytty. Erityisesti vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeutta omaan kulttuuriinsa tulee tukea ja suojella.

Oikeus oman kulttuurin harjoittamiseen, perinteisten tapojen, uskomusten ja arvojen vaalimiseen tulee tehdä ihmisoikeuksia kunnioittaen ja toisten oikeuksia loukkaamatta tai perusvapauksia rajoittamatta. Kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen ja erilaisten arvostusten yhteensovittaminen ei aina ole ongelmatonta.

Eri kulttuurit ovat aina olleet tavalla tai toisella vuorovaikutuksessa keskenään. Globalisaatio vahvistaa tätä yhteyttä entisestään. Kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen ja kulttuurien välinen solidaarisuus ovatkin edellytyksiä ihmiskunnan yhteiselolle ja hyvinvoinnille.

Kulttuurisen monimuotoisuuden päivää vietetään vuosittain 21.5.

 

Lue lisää: